Eläkkeellä maistuu

Puhe eläkeikäisten ihmisten alkoholinkäytöstä ohjautuu kärkkäästi ns. henkilökohtaiseen ongelmaan ja hankaluuksia aiheuttavaan juomiseen. Huomaamme hanakan lasiin tarttumisen ja ylenpalttisen juomisen. Kaikilla on kokemuksia läheisistä, ystävistä ja naapureista, joiden ylilyönnit ja törttöily rasittavat ja huolestuttavat.

Saman tien ohitamme herkästi viime vuosikymmenten perusteellisen mullistuksen suomalaisten elämäntavoissa ja asenteissa. Muutoksessa alkoholinkäytön erityisyys on typistynyt tavanomaisuudeksi. Alkoholi on arkistunut ja vakiintunut päivittäistavaraksi. Sitä saa helposti, ja viiden viime vuosikymmenen kuluessa vuosittain käytetyn alkoholin määrä onkin kolminkertaistunut.

Huikeasta kehityksestä osa lankeaa nykyisille eläkeikäisille. Juomatapojen tutkimus ja tilastointi on pitkään nojannut ajatukseen, että iän karttumiseen liittyvät vanhenemismuutokset vaikuttavat jo sinänsä alkoholinkäyttöön. Pitkän elämän tuoma viisaus kehottaa varovaisuuteen ja ikävien fyysisten ja psyykkisten kokemusten välttämiseen. Suunta on nähtävissä edelleen. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä puhutaan, sitä harvemmin juodaan ja sitä pienempiä ovat kerralla käytetyt määrät. Kaikkein vanhimpia, yli 85-vuotiaita, ei ole pidetty aiheellisena edes tutkia. Pitäisikö?

Asia muuttuu monitahoisemmaksi katsottaessa toisenlaisen prisman läpi. Eläkeikäisten juomatavoissa on havaittu isoja ikäryhmittäisiä eroja. Monet vastikään eläkkeelle siirtyneet käyttävät alkoholia usein ja suuriakin määriä. Erot ovat yhteydessä myös sukupuoleen. Kun alkoholi ei aiemmin ollut naisten juttu, nyt 65-69-vuotiaista naisista kolmasosa käyttää alkoholia vähintään viikoittain. Tosin miehillä on edelleen roima etumatka.

Sotien jälkeen syntyneet – tuo märkä sukupolvi – vakiinnuttivat alkoholinkäytön arkisuutta elämäntapoihimme. He ovat tuoneet keskioluen vapautumisen myötä muovautuneet käyttötapansa eläkevuosiin. Emme vielä tiedä, pääsevätkö he tavoistaan elettyään riittävän iäkkäiksi. THL:n juomatapatutkimuksen ensitiedot kertovat, että puolet 60-79 -vuotiaiden eläkeikäisten alkoholin käyttökerroista on kotioloissa juomista, ruoka- tai saunajuomaa elämänkumppanin seurassa. Miehillä ei näytä olevan niin väliä, onko arki vai pyhä tai syytä juhlia – tai seuraa. Naiset hakeutuvat sosiaalisempiin käyttötilanteisiin, myös kodin ulkopuolelle.

Nämä ovat käänteentekeviä muutoksia. Itse elettyä kulttuurin murrosta voi olla vaikea tajuta. Tutkimuksella on tähdellinen tehtävä herätellä ja panna miettimään. Ja toimimaan, kääntämään kelkkaa toiseen suuntaan. Omaakin.

Anni Vilkko

VTT, dosentti; Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry
Ikäinstituutin säätiön hallituksen jäsen

Mäkelä, P. ym.: Näin Suomi juo. THL. Ilmestyy loppukeväästä 2018.