Siirry sisältöön

Kevyillä palveluilla voidaan välttää raskaita ratkaisuja

Iäkkäiden hyvinvointia ei voida mitata desimaaleilla, rahalla tai palveluiden määrällä. Tärkeintä on, että iäkäs itse kokee elämänsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Silloin moni muukin asia asettuu paremmin oikeille urilleen.

Viime aikoina keskustelu iäkkäiden hoivasta ja hyvinvoinnista on keskittynyt liikaa vanhustenhuollon toimintayksiköiden henkilöstömitoitukseen ja tarkan desimaaliluvun löytämiseen. Toki henkilöstön määrällä on osaltaan merkitystä, mutta vähintään yhtä suuri merkitys on organisaation henkilöstö-rakenteella ja toimintakykyä tukevalla työnteon kulttuurilla – sillä miten työaika käytetään. 

Omassa työssäni joudun usein vastaamaan asiakkaiden yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen kokemuksiin. Yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokevat ikääntyneet ajautuvat usein liian aikaisin tarpeettoman raskaiden palveluiden piiriin, vaikka eivät niitä vielä toimintakykynsä puolesta tarvitsisi. Tähän tilanteeseen voitaisiin vastata monilla kevyillä ja edullisilla hyvinvointia lisäävillä ratkaisuilla. Kun iäkkään päivät rakentuvat mielekkäiksi ja elämä on merkityksellistä, monet muutkin hyvinvoinnin kannalta tärkeät asiat – esimerkiksi riittävä liikunta, itsenäinen toiminnallisuus ja terveellinen ravinto – korjaantuvat parempaan suuntaan. 

Järjestöt löytävät väliinputoajat 

Elämänote-ohjelman hankkeet ovat oivallinen esimerkki siitä, miten yhteisen teeman ympärille koottu ohjelma tukee ja löytää juuri niitä ”väliinputoajia”, jotka eivät täytä kotihoidon tai mielenterveys- ja päihdeyksikön asiakkuuskriteereitä. Kaikki ohjelman hankkeet etsivät yhdessä iäkkäiden kanssa heidän toiveidensa mukaisia arjen mielekkyyttä ja hyvinvointia edistäviä elementtejä, jotta he mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa tarvitsisivat raskaampia ja yhteiskunnan näkökulmasta kalliita, suuria kustannuksia tuottavia palveluja. Järjestöjen roolia tulisikin jatkossa vahvistaa, sillä meillä on kevyt hallinto, ketterä ja joustava toimintatapa ja uskallamme myös kokeilla uusia käytäntöjä rohkeasti. Hyvät käytännöt kertautuvat ja leviävät sujuvasti järjestöjen välillä, kuten Elämänote-ohjelman hankkeiden välillä tapahtuu. 

Vapaaehtoiset ovat järjestöille kullanarvoinen ja usein jopa välttämätön resurssi. Suomessa on suuri joukko hyväkuntoisia iäkkäitä henkilöitä, joilla on valtava määrä osaamista ja voimavaroja. Näiden voimavarojen hyödyntäminen oikein ja mielekkäästi kohdennettuna voisi parantaa ikääntyneiden elämänlaatua, tuoda mielekkyyttä arkeen ja siten edistää terveyttä ja lykätä raskaampien palvelujen tarvetta. Avainkysymys on, miten voisimme motivoida ja kannustaa hyväkuntoisia eläköityneitä henkilöitä muiden ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen. Tulisiko Suomessa ottaa käyttöön esimerkiksi kulukorvausjärjestelmä vapaaehtoistyötä tekeville? 

Yhteisöllinen asuminen edistää hyvinvointia yli sukupolvien 

Yksi keskeisistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on asuinympäristö. Kunnissa tulisi entistä paremmin huomioida yhteisölliset asumis- ja toimintamahdollisuudet, sillä yhteisöllisyys on tutkitusti merkittävä tekijä asukkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin parantamisessa. Kun asumisratkaisuissa huomioidaan vielä ylisukupolvisuus, voidaan pienilläkin kustannuksilla lisätä suuresti eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia. 

Valitettavasti monissa kunnissa aito hyvinvoinnin edistämistyö on vielä varsin kapeaa ja rajapinnat sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat heikotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yli organisaatio- ja hallintokuntarajojen, saumattomasti perus- ja erityistason sotepalvelujen kanssa, vähentäisi kustannusten nousua. Tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan asennemuutosta palvelujen tuottamiseksi nykyistä asiakaskeskeisemmin, toimintakykyä ja omatoimista selviytymistä aidosti tukevalla työskentelykulttuurilla. Järjestöjen tarjoamilla matalan kynnyksen palveluilla ja ennaltaehkäisevällä työllä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ikääntyvän väestön myötä kasvaviin kuntien kustannuksiin. 

Suurien kaupunkien vahva kasvu ja työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin heikentää sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä ja vastavuoroista tukea. Maaseutumaiset alueet ja pienet kaupungit tarvitsevat osuutensa kasvusta ja työpaikoista, jotta nuoret sukupolvet voisivat opiskelujen jälkeen perhettä perustaessaan palata kotiseudulleen ja tehdä työuraansa lähellä vanhempiaan. Näin sukupolvet voivat paremmin olla toistensa tukena, niin lasten sairastapauksissa kuin ikääntyneen tarvitessa apua. 

Päivi Maisila
Laajempi Löytävä vanhustyö Varsinais-Suomessa -hanke

Hankkeen tavoitteena on Turussa kehitetyn löytävän vanhustyön toimintakonseptin levittäminen ja juurruttaminen Varsinais-Suomeen laajemmin, huomioiden paikalliset toimintakulttuurit ja ikääntyneiden omat alueelliset näkemykset työn suuntaamisessa. Erityisesti painotetaan mallin soveltamista, käyttöönottoa ja juurruttamista maaseutumaisiin toimintaympäristöihin ja kyliin.  

http://www.fingerroos.net/loytava-vanhustyo/

Tutustu Elämänote-ohjelman hankkeisiin