Meidän Lutakko!

Tarinoita Elämänotteesta: osa 15/21.

Kun lähtee Jyväskylän rautatieasemalta ”väärään suuntaan”, löytää itsensä pian Jyväsjärven rannasta Lutakosta. Junanrata ja valtatie erottavat Lutakon alueen omaksi saarekkeekseen. Uusien kerrostalojen sekä toimisto- ja kulttuuritilojen lomasta löytyy vanhoja punatiilisiä rakennuksia muistoina menneiltä ajoilta. Alueen maamerkkinä toimii vanhasta vaneritehtaasta säästetty korkea savupiippu. Savupiipun juurella sijaitsee Lutakon lähipalvelutalo, jonka yhteydessä asuu ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia. Saman pihapiirin aidatulla alueella pilkottavat keinut ja hiekkalaatikko, jotka odottavat päiväkodin lapsia ulkoilemaan.

Tänään lähipalvelutalon edessä on myös riksapyörä kuskeineen, sillä pian on alkamassa kaupungin vapaaehtoisten kulttuuriluotsien opastama kulttuurikierros alueelle. Kaikki lähialueen asukkaat pääsevät halutessaan mukaan, sillä heikkojalkaisemmilla on mahdollisuus istua riksapyörän kyytiin ja pyörätuolilla liikkuville on järjestetty saattajia mukaan. Lähipalvelutalon ruokasaliin alkaakin hiljalleen kerääntyä iäkästä väkeä. Joku saapuu paikalle kävelysauvojen kanssa, toinen rollaattorin tuella, kolmas haetaan paikalle pyörätuolissa. Ohjaajat Piia, Kaija ja Sirpa käyvät tervehtimässä kaikkia paikalle saapuvia henkilökohtaisesti ja lämpimin ottein.

Historiaa ja hevosvoimia

Kun porukka on asettunut pöytien ääreen kuulolle, kertovat kulttuuriluotsit lyhyesti Lutakon alueen vaiheista 1900-luvun alun laidunmaasta vaneritehtaan kauden loppuun vuonna 1995. Erityisesti kulttuuriluotseja ilahduttaa se, että kierrokselle on osallistumassa herra, joka on asunut alueella jo 67 vuotta. Pienen historiakatsauksen jälkeen ryhmä siirtyy ulos kivenheiton päähän vaneritehtaan perustajan Wilhelm Schaumanin patsaalle. Tässä kohtaa noin 30-henkinen ulkoilusta ja alueen historiasta kiinnostunut joukkio jakaantuu nopeajalkaisten ja hitaampien etenijöiden porukoihin.

Matkan varrella pysähdytään ulkotaideteosten äärelle. Rantanurmen Auringonpalvojat-patsas, Kuokkalan sillan alla keinuva Keinuja, valoa kajastava graniittikuutio Kajo, värikäs mosaiikkitilateos Paratiisi ja korkeuksiin kohoava Linnun tuoli – moni näistä on jäänyt asukkailta aiemmin huomaamatta. Eniten taitaa kuitenkin kävelyporukan miehiä kiinnostaa uisteluveneen laskuoperaatio, joka osuu kohdalle satamaa kierrettäessä: ”Montako hevosvoimaa mahtaa olla?” Yhdessä jaetaan matkan varrella mieleen nousseita muistoja: ”Tässä oli Mäki-Matin kauppa, josta käytiin ostamassa äidin kanssa iso limppu.” Satamassa Satu-aluksen kohdalla useampi ulkoilija kertoo kulkeneensa sillä lähilavalle tansseihin.

Kävelyretken lopussa päästään vielä tutustumaan rallimestareiden kunniaksi istutettuihin puihin. Vatanen, Toivonen, Kankkunen, Grönholm, Alén, Salonen, Mäkinen, Mikkola… Rallimaailma on täällä läsnä ja lähellä. Moottorien pärinältä ei voi Lutakossa välttyä, sillä varikko asettuu torille elokuun aluksi. Mestareiden puistossa pysähdytään porukalla ihmettelemään harvinaista Taalainkoivua ja samalla viriää keskustelu siitä, kuka ottaa saunaan mukaansa vastan kuka taasen vihdan. ”Jos jää muutamaksi päiväksi kotiin, niin heti tuntuu jaloissa”, toteaa hiljaisen oloinen mutta tyytyväisen näköinen rouva kierroksen päätteeksi. Tuulisen kävelyretken jälkeen päästään vielä hetkeksi juttelemaan ja lämmittelemään päiväkahvin äärellä lähipalvelutalossa. ”Kiitos seurasta. Huomenna sitten pelataan bocciaa!”, muistuttaa Piia ja saattelee punaposkisia retkeilijöitä ovelle.

Seuraavana päivänä jatkuvat tulevien toimintojen suunnittelut. Lutakon puistoalueet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia yhdessä olemiseen ulkona. Asahin ja pelituokioiden lisäksi suunnitellaan järviristeilyä porukalla. Tulevaisuudessa on myös tarkoitus aloittaa oma ryhmä tiiviimpää psykososiaalista tukea tarvitseville. Toimintaterapeuttiopiskelija on lopettelemassa pitkää harjoitteluaan hankkeessa ja muukin yhteistyö on tiivistä naapurissa toimivan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen toiminnan innoittamana alueen asukasyhdistyskin on heräämässä henkiin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Hanketyöntekijät antavat kaiken tukensa yhteistyön virittämiseksi ja asukasyhdistyksen aktivoimiseksi, jotta Lutakko olisi entistäkin yhteisöllisempi asuinalue tulevina vuosina.

Ulla Pohjanmaa, suunnittelija, Elämänote-ohjelma

Info: Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen Eloa Elokotiin -hankkeessa kehitetään terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä mahdollistavaa sekä syrjäytymistä ennaltaehkäisevää yksilö- ja ryhmämuotoista toimintaa Lutakon alueen ja Elokodin ikääntyneille Jyväskylässä. Alueen yhteisöllisyyttä edistävä hanke mahdollistaa ikääntyneille yhteisen matalankynnyksen olohuoneen. Ryhmätoimintaa toteutetaan ylisukupolvisuuden periaatteella yhteistyössä alueen päiväkodin kanssa. 

Tutustu Eloa Elokotiin -hankkeeseen tarkemmin: https://jyvaskylanhoivapalvelut.fi/projektit/eloa-elokotiin/

Tarina pdf-tiedostona: Elämänote-tarina 15_Eloa Elokotiin