Lukeminen lievittää stressiä, virkistää mieltä ja auttaa eläytymään muiden kokemuksiin, kirjoittaa Vuoden geriatri Hanna-Maria Roitto. Mutta sillä on väliä, mitä luemme.
Tee pieni koe. Lue kaksi seuraavaa tekstiä.
- Syysmyrsky on katkaissut junaliikenteen Imatran ja Joensuun välillä. Myrsky on kaatanut puita sähköradalle Kesälahden ja Parikkalan välillä. Kaakosta voimakkaasti puhaltanut tuuli on aiheuttanut illan aikana tehtäviä pelastuslaitokselle sekä katkonut sähköjä. Pelastuslaitoksilta arvioitiin, että tilanne jatkuu pitkälle yöhön. Ilman sähköä oli Keski-Suomessa iltakymmeneltä yli 2 000 ja Etelä-Savossa lähes 6 000 asiakasta.
- Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri. Piileksivät jäkäleet ja sammaleet alkoivat kasvaa, ne levittäytyivät suureksi pehmeäksi matoksi, kunnes koko metsä oli niiden. Uusia väkeviä värejä oli kaikkialla ja kaikkialla maassa loistivat pudonneet pihlajanmarjat.
Minkälaisia tunteita tekstit sinussa herättivät? Kumman lukeminen sai verenpaineesi kohoamaan? Kumpi taas ehkä hymyilemään? Molemmat tekstit kertovat marraskuusta, mutta ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Ensimmäinen teksti on uutisteksti YLE:n nettisivuilta, kun taas toisessa tekstissä kauniisti syksyä kuvaili Tove Jansson kirjassaan Muumilaakson marraskuu. Mieti nyt, kuinka monta kertaa päivässä tartut kirjaan ja tarjoilet aivoillesi ja mielellesi kaunokirjallisuutta? Entäs kuinka monta kertaa kuuntelet uutisia joko radiosta tai televisiosta tai luet uutisia sanomalehdestä tai puhelimesta? Minkälaisia faktoja ja ajatuksia aivoille ja mielellesi tarjoilet päivän mittaan ja miten se vaikuttaa hyvinvointiisi? Otetaan vielä toinen, lyhyempi, esimerkki:
- Uusi hiljaisuus ja tyhjyys ei ollut pelkkää menetystä, se oli pieni helpotuskin samalla (Tove Jansson)
- Vanhusten lisääntynyt kotihoito on johtanut heitteillejättöihin (YLE)
Hans Rosling kirjoittaa kirjassaan Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet, että osa toimittajista sekä maailman koulutetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä ei tiedä, eikä ota selvää faktoista. Kirjoituksia ja päätöksiä tehdään uskomusten perusteella vanhoilla tai valikoivilla tiedoilla. Lisäksi Rosling toteaa, että faktojen kertominen ei aina paranna tilannetta, sillä niitä ei uskota tai ne sivuutetaan. Faktojen puutteen lisäksi ongelmana ovat kertomukset, joiden yhteydessä faktoja käytetään. ”Vaikka jokainen uutinen itsessään olisi totta, me voimme saada harhaanjohtavan kuvan tuloksena kaikista tositarinoista, jotka journalistit ovat päättäneet kertoa”, Rosling tiivistää.
Virheellisiä mielikuvia?
Tutkimuksissa on todettu, että vanhuuden pelko on lisääntynyt. Pelon taustalla voi osin olla eläkkeistä ja hoivasta käytävä julkinen kielteinen keskustelu. Vanhuksista kertovat uutiset ovat harvoin positiivisia. On tietysti erittäin tärkeää, että uutisissa nostetaan esille vanhusten hoidon haasteita, mutta muistetaanko silloin, että vanhuus on muutakin kuin hoivaa, hoidontarvetta ja heitteillejättöä? On hyvä huomata, että median tehtävänä on nostaa esille epäkohtia. Hyvin toimivat palvelut ylittävät harvoin uutiskynnyksen. Lisäksi kun kerrotaan ongelmista ja ääripäistä, unohdetaan enemmistö. Minkälaisia mielikuvia lukemasi uutiset ovat sinulle luoneet vanhuudesta? Oletko tullut ajatelleeksi, että uutiset kertovat vain osan totuudesta ja sanomalehtien lukemisen lisäksi kannattaakin tarttua kirjaan.
Lukemalla aivoterveyttä
Kirjojen lukemisesta on terveyden kannalta enemmän hyötyä kuin uutisten tai muiden lyhyempien tekstien lukemisesta. Pitkän tekstin lukemisen on todettu olevan hyödyllistä aivojen muistijärjestelmille, vähentävän stressiä ja masennusoireita. Lisäksi lukeminen voi parantaa itsetuntemusta. Lukukokemus heijastelee lukijan omaa kokemusmaailmaa ja sen hetkistä elämäntilannetta. Jokainen lukukerta voi näin ollen olla erilainen ja mahdollisuus oppia jotain uutta itsestään. Oma lempikirja voi toisaalta nostaa esiin tuttuja tunteita ja muistoja ollen rauhoittava lukukokemus.
Hyvässä seurassa
Me ihmiset olemme sosiaalisia olentoja, ja kaipaamme läheisyyttä ja toisten ihmisten läsnäoloa. Kirjallisuuden maailmaan uppoutuminen vahvistaa sosiaalisen läsnäolon tunnetta. Lukeminen yksin tai lukupiirissä on siis myös sosiaalisen kokemus, joka mahdollistaa kohtaamisia ja kuulluksi tulemista. Kun lukukokemus jaetaan, saadaan kirjasta eri tulkintoja ja omat näkemykset voivat avartua. Kirjan lukeminen yksinkin on sosiaalista osallistumista, sillä kirjailija on suunnannut kirjansa lukijalle. Kirjastossa käyminen synnyttää läsnäolon tunteen, sillä lukija kokee olevansa osa yhteisöä, joka ovat kirjastossa sillä hetkellä. Lukemisen avulla on mahdollista päästä hetkeksi pois tosielämästä ja uppoutua fiktiiviseen maailmaan. Kirjallisuus toimii siis mielen virkistäjänä ja voi toimia myös seurana yksinäiselle.
Kaunokirjallisuuden lukemisen on osoitettu kehittävän toisen ihmisen asemaan asettumisen taitoja. Kertomukset ovat läpi aikojen auttaneet ihmisiä ymmärtämään toisten kokemuksia. Kaunokirjallisuus voi lisätä ymmärrystä siitä mitä ikääntyminen meille merkitsee. Tarinoilla on myös pitkät perinteet sairauksien sanallistamisessa. Raskaidenkin kokemusten jakaminen voi rakentaa hyvinvointia ja toivoa. Kirjat voivat toimia myös vertaistukena ja auttaa meitä pohtimaan omaa rooliamme ja löytämään uusia luovia ratkaisuja. Lukeminen luo parhaillaan merkityksellisyyden ja armon kokemuksia.
Mitä kirjaa sinä ajattelit lukea seuraavaksi?
Lukuvinkkejä
Rosling Hans: Faktojen maailma, asiat ovat paremmin kuin luulet
Jansson, Tove: Muumilaakson marraskuu
Lindgren, Minna: Soteorpo
Osman, Richard: Torstain murhakerho
Atwood, Margaret: Kipeästi
Seppänen, Liisa: Muistisairaan maailma
Hanna-Maria Roitto on Helsingissä asuva geriatrian dosentti, joka valittiin helmikuussa 2024 vuoden geriatriksi. Erityisesti muistisairauksiin keskittyneen tutkimustyönsä lisäksi Roitto on myös osaava ja pidetty lääkäri, jolla on 20 vuoden käytännön työkokemus iäkkäiden hoidosta. Roitto on alan aktiivinen kouluttaja ja keskustelija. Hänen bloginsa Tarinoita muistisairauksista on tuonut kirjallisuuden ja taiteiden keinoin muistisairaudet lähemmäs lukijoita, ja samalla vähentäen muistisairauksiin liittyvää stigmaa.