Katja Borodulin valittu Ikäinstituutin johtajaksi
FT, dosentti Katja Borodulin valittiin Ikäinstituutin johtajaksi alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Ikäinstituutin liikunnan toimialapäällikkönä.
FT, dosentti Katja Borodulin valittiin Ikäinstituutin johtajaksi alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Ikäinstituutin liikunnan toimialapäällikkönä.
Tervetuloa kuulemaan Elämäni eläkevuodet -valmennuksesta ja sen toteuttamistavoista 10.2. klo 10–11. Maksuton etätietoisku on tarkoitettu järjestö- ja kuntatoimijoille.
Ikäinstituutti ja Eksote kannustavat ikkäät ja heidän läheisensä yhdessä liikkeelle. Ota käyttöösi maksuton Vinkkejä iäkkäiden läheisille - avaimia aktiiviseen elämään -esite.
Olen toiminut vuosia vapaaehtoisena monissa eri järjestössä ja paikoissa. Jotain tehtäviä on matkan varrella jäänyt pois, mutta aina on tullut uutta tilalle. TaloTsemppari -toimintaa olen tehnyt kaikki nämä vuodet tavalla tai toisella. Luonut askeleita kohti asukkaiden yhteistä tekemistä Havukoskella. Se on sitä, että saadaan ja voidaan olla yhdessä, tehdään jotain kivaa ja nautitaan toisten seurasta. Luodaan tilanteita, joissa viihdytään ja tullaan toisenkin kerran. Kaipaamme turvallista ja miellyttävää ympäristöä, jossa voimme liikkua ja kokea elämyksiä, jotka kannattelevat elämää.
Elämänote-ohjelman hankkeet keräsivät ikäihmisiltä eri puolilta Suomea lähes 600 postikorttia tasavallan presidentille toimitettavaksi. Iäkkäät kertovat korteissa, mikä ikääntymisessä on parasta ja miten iäkkäiden asemaa voisi Suomessa parantaa.
Uusin Tiiviisti tutkimuksesta -uutiskirje esittelee Ikäinstituutin ympäristöministeriölle tekemän Turvallinen asuinalue ikääntyneille -selvityksen antia.
Kehitä mielen taitojasi -webinaarisarjan helmikuun tilaisuudessa taitovalmentaja Ritva Enäkoski puhuu siitä, mitä mieli tarvitsee juuri nyt ja mitä voi tehdä, kun ei oikein voi tehdä mitään.
Tule kuulemaan, miten iäkkäiden etäjumppaa toteutetaan suuressa kaupungissa. Esimerkkinä Helsingin onnistumiset ja haasteet, kun järjestöt ja kaupunki kokeilivat Voimaa etäjumpasta -toimintamallia.
Mielen hyvinvointi on voimavara, joka ylläpitää hyvää arkea ja suojaa erilaisissa elämän karikoissa. Eläkeikäisille huomion kiinnittäminen mielen hyvinvointiin ei välttämättä ole tuttua. Omia vahvuuksia tai taitoja huolehtia itsestään ei ole totuttu tunnistamaan. Eräs omaishoitaja totesikin: ”Nyt kun kahdeksankymppii lähestyy, niin uskaltaisiko ajatella mikä minulle on tärkeää”. Myönteiseen suuntaavien ja rohkaisevien kysymysten avulla on mahdollisuus nostaa esiin iäkkään mielen hyvinvointia tasapainottavia arkisia keinoja, voimavaroja ja taitoja. Kysymisen taito on osa mielenterveysosaamista. Taustalla on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.
Kolmivuotinen Elämänote -ohjelma on loppusuoralla. 20 erilaista järjestöä ja erilaista hanketta ovat yhdessä ja erikseen suunnitelleet, kehittäneet ja toteuttaneet toimenpiteitä iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeiden moninaisuus kuvastaa myös terveyden edistämisen laajuutta ja erilaisia tulokulmia. Keskiössä voi olla niin liikunta kuin yhteiset kulttuurielämykset, keskustelupiirit tai arkiruoka. Kaikilla on kokonaisterveyttä edistävä vaikutus.