Iäkkäät eivät pääse ulkoilemaan riittävästi kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa asumisessa, eikä kaikkia ulkoiluun tarjolla olevia mahdollisuuksia hyödynnetä. Ulkoilumahdollisuuksissa on myös huomattavia eroja sekä hyvinvointialueiden että yksiköiden välillä.
Ikääntyneiden ulkoilua ja mahdollisuuksia ulkoilun lisäämiseksi on kartoitettu sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä. Ikäinstituutti on tehnyt selvityksen STM:n tilaustyönä ja se on yksi pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan perustuvan Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteistä.
Selvityksen mukaan ulkoilu toteutuu harvemmin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa asumisessa.
Kotihoidon ja yhteisöllisen palveluasumisen asiakkaiden ulkoilu olisi kustannustehokas keino ylläpitää toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentää yksinäisyyden kokemusta, mikä samalla tukisi itsenäistä asumista. Säännöllinen ulkoilu todennäköisesti viivästyttäisi raskaampien palvelujen tarvetta. Kotihoidossa tarvitaankin ulkoilua tukevien rakenteiden kehittämistä.
Suosituksia ikääntyneiden ulkoilun lisäämiseen
Selvitystyön pohjalta annetaan suosituksia eri toimijoille. Toimijoita esimerkiksi kannustetaan suunnitelmallisuuteen ulkoilun järjestämisessä, henkilöstön osaamiseen vahvistamiseen, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä asuin- ja ulkoympäristöjen kehittämiseen. Hyvinvointialueilla, kunnilla ja järjestöillä on merkittävä rooli suositusten käytäntöön viemisessä.
Subjektiivista ulkoiluoikeutta ei lakiin
Selvityksessä arvioitiin myös ikääntyneiden subjektiivisen ulkoiluoikeuden säätämistä lakiin. Selvityksen mukaan ei kuitenkaan ole perusteltua säätää uutta subjektiivista oikeutta, joka koskee yhtä yksityiskohtaa muutoin yleiseen järjestämisvelvollisuuteen perustuvissa palveluissa. Subjektiivisen ulkoiluoikeuden säätäminen edellyttäisi myös asian arvioimista hyvinvointialueille annettavana uutena tehtävänä. Tarkoituksenmukaisempaa on etsiä muita toimivia ratkaisuja, joilla lisätään liikuntaa ja ulkoilua toimintayksiköissä.