Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan ja millä keinoin sitä voidaan vahvistaa ikääntyessä? Entä millä tasolla ikääntyneiden mielen hyvinvointi Suomessa on?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ikäinstituutin tuore raportti keskittyy muun muassa näihin kysymyksiin. Lisäksi raportissa kuvataan, millaisien lasien läpi ikääntymistä usein tarkastellaan, kurkistetaan ikääntyneiden palveluiden teemaan sekä esitellään työvälineitä mielen hyvinvoinnin huomioimiseen eri toimintaympäristöissä. Raportin suositukset antavat suuntaviivoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen eri tasoilla, palveluiden kehittämiseen sekä iäkkäiden osallisuuden tukemiseen. Raportti tarjoaa laaja-alaisen katsauksen ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja toimii keskustelunavauksena aiheeseen, josta puhutaan ja tiedetään vielä verrattain vähän.
Mielen hyvinvointi on tärkeää läpi elämän
Mielen hyvinvointi viittaa ihmisen omaan kokemukseen hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Mielen hyvinvointi on tunnetta elämän mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Se on voimavara, joka muovautuu ja rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyy resilienssi eli selviytymiskyvykkyys vastoinkäymisiä kohdatessa.
Elämän aikaiset tapahtumat ja muutokset voivat vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Tärkeää on ymmärtää, että mielen hyvinvointia voidaan kokea kaikissa tilanteissa, myös haastavissa elämän vaiheissa ja silloin, kun henkilöllä on mielenterveyden häiriö. Kaikkien mielen hyvinvointia voi ja tulee vahvistaa.
Ikääntymistä kuvataan usein sairauskeskeisesti, ja myös julkisessa keskustelussa kuulee usein taakka-ajattelua. Mielen hyvinvoinnin näkökulma auttaa nostamaan esiin ikääntymisen mukanaan tuoman elämänkokemuksen sekä ikääntyneiden voimavaraisuuden ja vahvuudet. Mielen hyvinvoinnin tarkastelu rikastaa kuvaa vanhenemisesta ja ikääntyneistä.
Vanhuus erityisenä elämänvaiheena
Ikäihmiset ovat moninainen joukko. Erilaiset kokemukset ovat rikastuttaneet elämää vuosien varrella ja tehneet siitä ainutlaatuisen. On tärkeää tavoittaa nämä yksilölliset kokemukset sekä tunnistaa mielen hyvinvoinnin lähteet ja voimavarat arjessa.
Ikääntyneiden mielen hyvinvointi on verrattain hyvällä tasolla. Mielen hyvinvointia mitataan kysymällä myönteisistä tunteista kuten rentoutuneisuuden, toiveikkuuden ja läheisyyden tuntemisesta, sekä kysymällä psykologisesta toimintakyvystä kuten selkeästä ajattelusta ja ongelmien ratkaisemisen kyvykkyydestä. Huomioitavaa kuitenkin on, että mielen hyvinvointi on heikompaa noin 80 vuotta täyttäneillä ja tätä vanhemmilla kuin nuoremmilla ikääntyneillä. Erityisesti hyvin iäkkäiden mielen hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota.
Entä ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen?
Mielenterveyden edistäminen on yksilötasolla muun muassa toimivan ja mielekkään arjen sekä selviytymiskyvykkyyden tukemista. Yksilötason lisäksi oleellista on suunnata katsetta myös yhteisön ja yhteiskunnan tasolle. Ikääntyneiden toiveisiin ja tarpeisiin vastaavat yhteisöllisyyden kokemukset ja asuin- ja lähiympäristöt vahvistavat mielen hyvinvointia. Yhteiskunnan tasolla tulee varmistaa riittävä taloudellinen toimeentulo sekä poistaa ikäsyrjintää ja epätasa-arvoa ilmentäviä käytäntöjä. Mielen hyvinvoinnin tukemisen moninaisia keinoja tuleekin ottaa käyttöön ikääntyneille suunnatuissa palveluissa ja toiminnoissa, aina vuorovaikutus- ja kohtaamistilanteista lähtien.
Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila -raportin toivotaan tarjoavan eväitä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja toimivan lähtökohtana tulevaisuuden toimille – niin ikääntyneiden palveluiden kehittämiselle, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle kuin tutkimuksellekin.
Mielen hyvinvointi ikääntyneen sanoin:
”Hyvinvointi on mielenrauhaa, riittävästi unta, liikuntaa luonnossa ja ystävien seurassa oloa, läheisiä unohtamatta. Tavalliset arjen askareet, mielenkiinto uusiin asioihin ja ihmisiin.” N75-79
Lue lisää Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa -raportista
Teksti: Elli Lukkarinen, Nina Tamminen, Sirkkaliisa Heimonen