Siirry sisältöön

Tarvitaan lisää myönteistä puhetta

Mielen hyvinvointia rakennetaan ikääntyvien arjessa. Tarvitaan kohtaamisen areenoita, joissa voi jakaa kokemuksia ja keskustella.

Mielenterveyden vahvistamisen tulisi olla kiinteä osa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ikääntyvien kanssa toimivien järjestöjen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien tulisi kehittää toimintakulttuuriaan niin, että se tukee mielenterveyttä. Ammattilaiset tarvitsevat lisää mielenterveysosaamista. 

Omat voimavarat esiin  

Myös ikäihmiset itse voivat vahvistaa mielen taitoja. He ovat varsinaisia mielen hyvinvoinnin osaajia, sillä heidän elämäntaitonsa ja selviytymiskyvykkyytensä ovat rakentuneet vuosien varrella. Heillä on kokemusta siitä, miten vaikeuksista selviydytään. Ihmisten voimavaraisuuden ja ikääntymisen myönteisten merkitysten esiin nostaminen on keino luoda optimistista suhtautumista ikääntymiseen. 

Rohkeutta puhua 

Mielenterveydestä tulee keskustella avoimesti. Ikäihmisten nuoruudessa mielenterveyden häiriöt olivat yleisesti vaiettu aihe, eikä mielen hyvinvoinnista puhuttu. Tarvitsemme avointa puhumisen kulttuuria ja myönteistä sanastoa. 

Yksinkertaisimmillaan kyse on asioista, jotka tuottavat iloa ja antavat voimaa arjessa sekä omien vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden käytöstä. Näitä ovat tutkitusti yhteyden pitäminen ystäviin ja tuttaviin, uuden oppiminen, läsnäolon taito ja tietoisuus omista tunteista, mieluisan liikunnan harrastaminen sekä toisten auttaminen. 

 Hyvät käytännöt käyttöön  

Vuodenvaihteessa valmistunut kansallinen mielenterveysstrategia painottaa mielenterveyttä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan pääomana. Järjestöillä on keskeinen rooli mielenterveyden vahvistamisessa sekä ikäihmisten äänen ja heidän voimavaraisuutensa esiin nostamisessa. Järjestöt ovat kehittäneet monia toimintamalleja ikäihmisten mielenterveyden vahvistamiseksi. Ne tulisi saada mahdollisimman laajaan käyttöön yhteistyössä kuntien ja tulevien maakuntien kanssa. 

”Myönteiset tunteet ja vahvuuksien esiin nostaminen vahvistavat mielen hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään.”

Teksti: Sirkkaliisa Heimonen, Ikäinstituutti ja Meri Larivaara, MIELI ry.

Artikkeli on julkaistu Voimasanomissa 2020 (pdf)