Siirry sisältöön

Mielen hyvinvoinnista elämänlaatua ja terveyttä

Ikäihmisten hyvinvointiin panostaminen on ajankohtainen asia ikääntyvässä Suomessa. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen merkitys tunnetaan jo hyvin ja siihen liittyviin käytäntöihin on panostettu kunnissa. Mielen hyvinvointi ansaitsee yhdenvertaisen aseman.

Mielen hyvinvointi – mitä ja miksi?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarvitaan ymmärrystä mielen hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Mielen hyvinvointia kuvataan usein kapeasti sairauksien ja ongelmien puuttumisena. Mielen hyvinvoinnin kuva on kuitenkin laajempi. Ymmärrys mielen hyvinvoinnista myönteisiä ulottuvuuksia sisältävänä kokonaisuutena on tärkeää iäkkäiden itsensä ja heitä kohtaavien ammattilaisten näkökulmasta.

Mielen hyvinvoinnin myönteisillä ulottuvuuksilla tarkoitetaan elämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemusta sekä tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteita. Myönteiseen näkökulmaan kuuluu myös niiden tekijöiden ymmärtäminen, jotka auttavat selviytymään vaikeuksissa. Tämä näkökulma helpottaa mielenterveydestä puhumista, hälventää siihen liittyvää stigmaa ja madaltaa kynnystä hakea apua ja tukea.

Ikääntymisen myötä riski elämänmuutoksille, menetyksille ja toimintakyvyn heikentymiselle kasvaa. Näissä tilanteissa erityisesti tarvitaan tietoa ja taitoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Ikäihmiset itse hyötyvät mielenterveysosaamisesta. Se auttaa heitä selviytymään vaikeuksien kohdatessa ja hallitsemaan elämänmuutoksia. Iäkkäiden parissa toimivat ammattihenkilöt tarvitsevat myös lisää mielenterveysosaamista, jotta he tunnistavat mielen hyvinvointia vahvistavat ja heikentävät tekijät ja pystyvät tarjoamaan keinoja ennaltaehkäisyyn.

Mielen hyvinvoinnin vahvistamisen merkitys

Mielen hyvinvointiin liittyvät tutkimustulokset perustelevat osaltaan vahvistamisen hyödyllisyyttä. Optimistisuus pidentää elinajanodotetta ja on yhteydessä fyysiseen terveyteen sekä elämänlaatuun. Elämän kokeminen tarkoitukselliseksi myötävaikuttaa elinajanodotteeseen ja fyysiseen terveyteen. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttö lisää tyytyväisyyttä elämään ja vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Se tukee myös vaikeuksista selviytymistä.

Myönteisten tunteiden hyvinvointivaikutukset, vaikeuksista selviytymisen keinot, vahvuuksien tunnistaminen ja käyttö sekä elämän tarkoituksellisuuden lähteet avaavat monia uusia mahdollisuuksia iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Mielen hyvinvoinnista menestystekijä

Mielen hyvinvointi on hyvän ikääntymisen keskeinen tekijä. Se tukee ikäihmisten toimintakykyä ja pystyvyyttä sekä rakentaa heidän elämänhallintaansa. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on tärkeää ottaa huomioon kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työn kokonaisuudessa ja panostaa ennakoiviin toimiin. Näin tuetaan iäkkäiden toimintakykyä, hyvää arkea ja selviytymistä haastavissa elämäntilanteissa.

Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä toimintatapa hillitsee korjaavien palvelujen tarvetta. Tässä kannattaa hyödyntää järjestöissä kehitettyjä hyviä käytäntöjä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin myönteisten ulottuvuuksien tarkastelu nostaa esiin ikääntyneiden voimavarat ja ikääntyneet ihmiset voimavarana. Ikäihmisten voimavaraisuuden huomioon ottaminen edistää osallisuutta ja rakentaa yhdenvertaisuutta. Mielen hyvinvointi osana kunnan strategiaa sekä hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa on kannattava teko ja viisas valinta.

Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti ja tutkimusjohtaja, PsT Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta.

Lisätiedon lähteille

Friedman, H. S., Kern, M. L. & Reynolds, C. A. (2010). Personality and health, subjective well‐being, and longevity. Journal of Personality, 78(1), 179–216.

Heimonen, S. Juote, M., Rasanen, L. & Björkqvist, T. (2017). Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen. Helsinki: Ikäinstituutti.

Kokko, K. (2017). Mitä mielen hyvinvointi on? https://www.jyu.fi/fi/blogit/tiedeblogi/katjakokko

Kokko, K., Korkalainen, A., Lyyra, A.-L. & Feldt, T. (2013). Structure and continuity of well-being in mid-adulthood: A longitudinal study. Journal of Happiness Studies, 14, 99–114.

Levy, B. R., Slade M. D., Kunkel, S.R. & Kasl, S.V. (2002). Longevity increased by positive self-perceptions of aging. Journal of Personality and Social Psychology, 83(2), 261–270.

Schutte, N. S. & Malouff, J.M. (2018). The impact of signature character strengths interventions: A meta-analysis. Journal of Happiness Studies, 20(4), 1–18.

Steptoe, A., Deaton, A. & Stone, A. A. (2015). Subjective wellbeing, health, and ageing. The Lancet, 385(9968), 640–648.