Iästä ja elämästä -blogi

Ikäturvallisuutta asuinalueille

Asuinalueiden turvallisuus on noussut viime aikoina järkyttävällä tavalla uutisotsikoihin Ukrainan sodan myötä. Ukrainassa ikäihmisten mahdollisuudet liikkua sekä saada ruokaa ja tarvitsemiaan palveluita ovat huonot tai kokonaan menetetty. Moni on kuollut joko sotatoimiin tai niiden seurauksiin. Kaikissa olosuhteissa turvallinen asuinalue on ikäihmisten hyvän arjen edellytys. Vanhetessa toimintakyky vääjäämättä heikkenee. Turvallisella asuinalueella yhteys ympäristöön säilyy eikä elämä kutistu asunnon seinien sisälle.

Liikunnan iloa ja arjen valintoja – miten motivoida liikkeelle?

Usean osallistujan puheissa kuului innostus, kun haastattelin iäkkäitä ihmisiä voimaharjoittelujakson päätteeksi. Harjoittelu oli ollut mukavaa, harjoituspäiviä oli odotettu innolla ja oma kehitys sarjapainoissa tuntui hienolle. Uusia ystäviäkin oli liikuntaryhmästä löytynyt. Haastatteluissa kuulemani kokemukset näkyivät myös numeroiden puolella: ennestään vähän liikkuneiden osallistujien liikuntamotivaatio oli kohentunut, ja tämä puolestaan sai jatkamaan harjoittelua pidemmällä aikavälillä. Miten liikuntamotivaatiota voidaan tukea ja mitä sitten, jos jotakuta ei millään huvita?

Ainutkertainen elämänvaihe

Vanhat ihmiset ovat keskenään enemmän erilaisia kuin samanlaisia. Mikä erilaistaa heitä? Minkä vuoksi vanhuus on kirjoittajan mukaan tavoiteltava elämänvaihe? Minkälaisia nimityksiä vanhoilla ihmisillä on? Minkä vuoksi sanotaan, että vanha nainen on elämän moniottelija?

Mikä iäkkäitä estää ja motivoi liikkumaan?

Lähes jokainen meistä tietää, että liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia terveydelle ja toimintakyvylle. Etenkin ryhmäliikunta on tunnistettu erityisen tehokkaaksi keinoksi edistää iäkkäiden toimintakykyä. Silti painimme yhä saman kysymyksen äärellä; miksi suomalaiset iäkkäät liikkuvat terveytensä kannalta keskimäärin selvästi liian vähän? Tämän vuoksi halusinkin gradussani selvittää, millaisia syitä iäkkäiden liikkumattomuuden taustalta löytyy, ja toisaalta, mitkä tekijät edesauttavat heidän osallistumistaan ryhmäliikuntaan.

Vanhuudesta, elämästä ja sosiaalisista synapseista

Tutkin nykyisin työkseni sitä, mitä ennen työkseni tein. Olin aiemmin lähihoitajana vanhusten hoivakodeissa, ja nyt tutkin hoivakoteja ihmisen elämän loppuvaiheen elinympäristönä. Tällä hetkellä johdan tutkimushanketta, jossa muistisairaiden vanhusten mahdollisuutta hyvään elämän loppuvaiheeseen hoivakodissa tutkitaan etnografian ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimushankkeemme nimi on enteellisesti Sosiaalisen kuoleman kynnyksellä. Aiemmasta tutkimuksesta nimittäin tiedetään, että hoivakotiin muuttaminen nähdään kulttuurissamme itsenäisyyden menettämisenä, joka puolestaan sinkoaa ihmisen yhteiskunnallisen osallisuuden ulkokehälle. Sosiaalinen kuolemakaan ei silloin ole kaukana.

TaloTsemppariksi kuin varkain

Olen toiminut vuosia vapaaehtoisena monissa eri järjestössä ja paikoissa. Jotain tehtäviä on matkan varrella jäänyt pois, mutta aina on tullut uutta tilalle. TaloTsemppari -toimintaa olen tehnyt kaikki nämä vuodet tavalla tai toisella. Luonut askeleita kohti asukkaiden yhteistä tekemistä Havukoskella. Se on sitä, että saadaan ja voidaan olla yhdessä, tehdään jotain kivaa ja nautitaan toisten seurasta. Luodaan tilanteita, joissa viihdytään ja tullaan toisenkin kerran. Kaipaamme turvallista ja miellyttävää ympäristöä, jossa voimme liikkua ja kokea elämyksiä, jotka kannattelevat elämää.

Kysymykset voimaantumisen työkaluina

Mielen hyvinvointi on voimavara, joka ylläpitää hyvää arkea ja suojaa erilaisissa elämän karikoissa. Eläkeikäisille huomion kiinnittäminen mielen hyvinvointiin ei välttämättä ole tuttua. Omia vahvuuksia tai taitoja huolehtia itsestään ei ole totuttu tunnistamaan.  Eräs omaishoitaja totesikin: ”Nyt kun kahdeksankymppii lähestyy, niin uskaltaisiko ajatella mikä minulle on tärkeää”. Myönteiseen suuntaavien ja rohkaisevien kysymysten avulla on mahdollisuus nostaa esiin iäkkään mielen hyvinvointia tasapainottavia arkisia keinoja, voimavaroja ja taitoja. Kysymisen taito on osa mielenterveysosaamista. Taustalla on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.  

Osallistujasta tekijäksi

Kolmivuotinen Elämänote -ohjelma on loppusuoralla. 20 erilaista järjestöä ja erilaista hanketta ovat yhdessä ja erikseen suunnitelleet, kehittäneet ja toteuttaneet toimenpiteitä iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeiden moninaisuus kuvastaa myös terveyden edistämisen laajuutta ja erilaisia tulokulmia. Keskiössä voi olla niin liikunta kuin yhteiset kulttuurielämykset, keskustelupiirit tai arkiruoka. Kaikilla on kokonaisterveyttä edistävä vaikutus.

”Tiedätkö sinä, mitä se on, kun aika tulee oikein pitkäksi?”

Eräänä syksyisenä päivänä, jo pitkän elämän elänyt mies, esitti minulle kysymyksen pitkästymisestä. Tätä en ollutkaan pitkään aikaan tullut ajatelleeksi. Omat ruuhkavuoteni muuttavat muotoaan. Välillä on seesteisempiä aikoja, mutta en muista, milloin aika olisi tullut pitkäksi. Ja jos on tullut, niin olen tarvittaessa nopeasti löytänyt aikaansaavaa tekemistä, kohtaamisia tai kokemuksia tilanteen muuttamiseksi. Haluan jakaa teille tavanomaisia pieniä arkisia asioita, joiden avulla perhehoidossa rakennetaan hyvää elämää.