Iästä ja elämästä -blogi

Haave vanhuuden hyvästä asumisesta

Olen syntynyt Helsingissä ja asunut täällä suurimman osan elämääni. Minulla ei ole perhettä, joten lähestyessäni 90 ikävuotta katsoin parhaaksi etsiä sellaisen asumismuodon, missä minusta huolehdittaisiin loppuun asti. Olin kuullut, että muualla Suomessa on sellaisia rauhallisia pieniä asumisyksiköitä, minne voi muuttaa, kun tuntee olonsa kotona turvattomaksi ja yksinäiseksi. En halunnut kuitenkaan muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olisiko se edes mahdollista. Rakastan kotikaupunkiani ja täällä haluan asua.

Miksi kukaan ei kysy?

Ystävälläni on seinällään taulu, hiilipiirros. Kuvassa on vanha ihminen kumarassa istumassa, ja tekstinä: ”Vanhuus on sitä, että tietää kaikki vastaukset, mutta kukaan ei kysy.” Teos on kerrassaan pysäyttävä. Lähes joka kerta, kun käyn ystäväni luona, pysähdyn katsomaan tuota pelkistettyä teosta.

Näkymiä ikääntymisen tulevaisuuteen

Elinajanodote sekä terveiden elinvuosien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenten ajan. Tämä kertoo osaltaan onnistumisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pitkäikäisyyden ja alhaisen syntyvyyden vuoksi väestömme on maailman vanhimpia, tällä hetkellä 4. sijalla. Tulevina vuosikymmeninä pitkän iän saavuttaa yhä useampi, 85 vuotta täyttäneiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Myös korona-ajan jäljet tulevat näkymään tulevina vuosina ikääntyvien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Nämä haastavat hyvinvointivaltion: Millaista on ikääntymisen tulevaisuus?

Koko kunta ikäihmisen asialla, niin suunnittelussa kuin tekemisessäkin

Vanhuspalvelulaki edellyttää kunnan tekemään yhteistyötä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi mm. kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jotta eri toimijoiden tekemisestä saataisiin mahdollisimman suuri hyvinvointivaikutus ikäihmisille, tarvitaan kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistä suunnittelemista, sopimista, tekemistä sekä ratkaisujen löytämistä rakenteiden ja rahoituksen kysymyksiin.

VoiTas-valmentajaksi Kajaanin ammattikorkeakoulusta

Liikunnan ammattikorkeakouluopinnot (liikunnanohjaaja AMK) mahdollistavat opintojen suuntaamisen juuri sinne, mistä kukin on aidosti kiinnostunut. Opiskelijoita ei puristeta samaan muottiin, vaan henkilökohtaiset opintopolut ovat mahdollisia. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on mahdollista valita Ikäihmisten liikuntapalvelut -opintojakso (5 opintopistettä, 135 opiskelutuntia) osaksi liikunnanohjaajan vaihtoehtoisia ammattiopintoja.

Eläkkeelle siirtyminen mahdollisuutena

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, johon liittyy muutoksia elämän eri osa-alueilla. Suuri osa muutoksista on myönteisiä ja odotettuja, mutta eläköityminen ja uusi elämäntilanne voivat aiheuttaa myös ei-toivottuja kokemuksia ja muutoksia. Toisaalta elämän siirtymävaiheet tarjoavat myös mahdollisuuden tietoiseen oman käyttäytymisen tarkasteluun ja esimerkiksi elintapojen kohentamiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Miksi iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia liikuntaan pitää puolustaa?

Kaikkien ikäryhmien terveyttä edistävän liikunnan puolesta on syytä puhua. Iäkkäiden kohdalla siihen on erityisiä syitä: liikunnalla on iäkkäille erityistä merkitystä, liikunnan puute on heillä yleistä ja heidän tarpeitaan vastaavia edellytyksiä liikuntaan ei ole riittävästi. Myös heidän liikuntansa puolesta puhumisen määrä, kuuluvuus ja näkyvyys on vähäistä. Nyt tarvitaan mukaan uusia viestinviejiä, kuten liikunta- ja urheilujärjestöt.