Yhdeksän kymmenestä ikääntyneestä asuu omassa kodissaan. Siksi on tärkeää, että kodin turvallisuus- ja paloriskit tunnistetaan mahdollisimman varhain. Ikäinstituutin ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hanke hanke tuottaa tutkimustietoa riskeistä ja työkaluja niiden ehkäisemiseen.
Ikäinstituutin kehittämä toimintamalli auttaa hyvinvointialueita tekemään luonnosta pysyvän osan ympärivuorokautisen palveluasumisen arkea. Luontovuosi-hankkeessa kehitetty malli kokoaa käytännöt, joilla luontolähtöisyys...
Ikäystävälliseen asumiseen ja sen kehittämiseen ei ole maassamme panostettu riittävästi. Ikääntynyt väestö tarvitsee tukea sekä omien asuinolojensa parantamisen että...
käinstituutin viesti eduskuntavaaleihin 2027 on selkeä: hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) edistäminen kannattaa. Se mahdollistaa hyvää arkea, parantaa elämänlaatua ja on samalla koko yhteiskunnalle kustannusvaikuttavaa.
uonnossa oleilu tekee tutkitusti hyvää. Jo pieni hetki ulkona voi kirkastaa mieltä, rauhoittaa kehoa ja tuoda arkeen lisää energiaa.
Mitä luonto voisi tarkoittaa hoivakodin arjessa keskellä talvea – silloin kun ulos lähteminen ei ole helppoa tai edes mahdollista? Entä miten luontokokemuksia voidaan tarjota asukkaille, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta jotka hyötyisivät luonnon hyvinvointivaikutuksista?
Terveydeksi-ohjelmassa käynnistyy Ikäinstituutin toteuttama selvitys, jossa tarkastellaan suomalaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumisen malleista. Yhteisasuminen on yksi keino lisätä arjen vuorovaikutusta, rakentaa sukupolvien välistä yhteyttä ja ehkäistä yksinäisyyttä niin nuorten kuin ikääntyneiden keskuudessa.
Vanhusneuvostot voivat olla keskeisessä roolissa, kun kunnat ja hyvinvointialueet ottavat käyttöön ikäystävällisyyden laatuindikaattoreita ja hyödyntävät niitä päätöksenteossa. Ikäinstituutin videotallenteella Helsingin vanhusneuvoston jäsen Auni-Marja Vilavaara sekä Espoon vanhusneuvoston ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö keskustelevat siitä, miten ikäystävällisyyttä voidaan edistää vaikuttamistyön keinoin.
Tutkimushankkeen mukaan Suomi tarvitsee monipuolisemmat indikaattorit tukemaan kuntien ja hyvinvointialueiden varautumista väestön ikääntymiseen. Suomen väestö ikääntyy nopeasti, mutta nykyiset tavat arvioida ikäystävällisyyttä ovat liian kapeita ja vaihtelevia.
Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan ympäristöjä, palveluita ja yhteisöjä, jotka tukevat iäkkäiden mahdollisuuksia hyvään ja aktiiviseen vanhenemiseen. 17. marraskuuta pidettävässä webinaarissa esitellään toimenpide-ehdotuksia ikäystävällisyyden arviointikäytännöiksi kunnille ja hyvinvointialueille.