Iästä ja elämästä -blogi

Tunteiden vuoristorata – muistisairaan läheisen haaste

Muistisairaan kanssa saa kokea tunneskaalaa laidasta laitaan päivittäin. Olen itse elänyt tätä arkea nyt 11 vuotta, ja edelleen huomaan reagoivani läheisen tunteisiin vahvasti. Hänen hyvä päivänsä tuo omaankin päivääni iloa. Toisaalta, kun hänen poskellaan vierii kyyneleet, ne vierivät myös omilla poskillani, mutta vasta kun lähden hänen luotaan pois, annan tunteen tulla.

Liikkuminen ei aina huvita, mutta motivaatiosta liikkua voi silti saada kiinni

Liikunta ei aina tunnu motivoivalta tai kivalta, mutta siihen liittyviä epämukavia kokemuksia ja tunteita voi opetella hyväksymään. Motivaatiolla tarkoitetaan arkipuheessa toiminnan taustalla olevia syitä tai merkityksiä, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja suuntaa, ja saattaa selittää esimerkiksi sitä, miksi joku harrastaa liikuntaa ja toinen ei. Motivaatiota voidaan vahvistaa itselle merkityksellisten asioiden tai arvojen avulla.

Kohti muistiystävällistä liikkumista

Muistisairaus ei vie ihmiseltä halua liikkua, mutta se voi viedä paikan, jossa liikkua. Häpeä, väärinymmärrykset ja pelko epäonnistumisista voivat sulkea muistisairaan pois harrastuksista. Omien asenteiden tarkastelu, sairastuneiden äänen kuuleminen sekä kokemus hyväksytyksi tulemisesta purkavat sairauteen liittyvää häpeää ja vievät kohti muistiystävällistä liikuntatoimintaa.