Taide on sosiaalinen toiminnan muoto, se vaatii läsnäoloa ja sitä tehdään kohdattavaksi: runo luettavaksi, maalaus katsottavaksi, laulu kuultavaksi. Tekijä kohtaa taiteen tekemisen kautta omia vahvuuksiaan, epävarmuuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Taiteen kokija kohtaa saman, tekijän teokseen reflektoituen. Yhteisestä kokemuksesta tulee summaksi enemmän kuin yksi plus yksi. Tekemisen kautta voimaantuminen koskee kaikkia, koko ryhmää.
Isäni on opettanut, että talo pitää jättää seuraajalle paremmassa kunnossa kuin sen sai. Näinhän tässä on käynyt. Listasin ainakin kuusi oivallusta, jotka ovat mielestäni siivittäneet Voimaa vanhuuteen -joukkoliikettä 37 vuoden aikana. Ilman yhteisiä arvoja, loistavia työkavereita, kumppaneita ja rahoittajia tämä työ ei olisi ollut eikä ole mahdollista. On etuoikeus nähdä oman työuransa aikana muutos iäkkäiden liikunnan arvostuksessa ja toteutuksessa.
Elämänote-ohjelmassa edistetään ja tutkitaan kotona asuvien iäkkäiden osallisuutta. Miten kotona asumista ja osallisuutta voidaan parhaiten tukea ja mikä vaikutus ohjelman hankkeiden toimintaan osallistumisella on? Tutkimusmenetelmä on uusi: haastattelijoina toimivat toiset saman alueen ikäihmiset. Haastattelutilanteissa keskustelut polveilevat ja myös hanketyön merkityksellisyys nousee esiin. Parhaimmillaan ”elämänkirja aukeaa.”
Muutamien miljoonien investoinnit vielä kotona asuvien iäkkäiden tehoharjoitteluun, vertaisohjaajien kouluttamiseen ja kuljetusten järjestämiseen palautuvat takaisin moninkertaisina säästöinä. Tämä on lisäksi eettisesti kestävä tapaa hillitä iäkkäiden palvelujen tarpeen kasvua. Seuraavassa hallitusohjelmassa on satsattava reippaasti iäkkäiden ihmisten terveyden ja toimintakyvyn tukemiseen.
Ikäihmisten Virkee-ruokakursseilla on pohdittu muun muassa omia arkisia ruokavalintoja sekä ateriahetkien ja makutottumusten merkitystä. Kursseilla on käsitelty myös säännöllisen ruokailun merkitystä ikääntyessä, sillä monipuolisen, värikkään ja maistuvan ruokavalion voi koota varsin monella tavalla.
Mielen hyvinvoinnin tietoa ja taitoa tarvitsevat kaikki. Ikäopisto on taitopankki, josta voi löytää eväitä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Suomi ikääntyy. Yhä useampi vanhus jää yksin kotiin. Vapaaehtoistyö tarjoaa merkitystä elämään ja pitää kiinni yhteiskunnassa ja sosiaalisissa suhteissa. Voisiko vapaaehtoistyö olla yksi ratkaisu ikääntyvän Suomen haasteisiin?
Heikki lähtee Turusta kohti Lietoa Sippe -kassi olallaan ja tyytyväinen ilme kasvoillaan. Kassi sisältää Laulavan lintukirjan, koska tänään on luvassa luontokutsut joilla tunnistetaan lintujen ääniä. Marjatta on ollut Lahdessa esittelemässä Sippe -musiikkikutsuja Lähimmäispalvelun ja Diakonialaitoksen väelle. Seuraavana aamuna hotellin aamiaispöydässä viereen istuu sattumalta eläkeläisporukka Lieksasta. Marjatan ilme kirkastuu ja hän näkee tilaisuutensa tulleen: myös lieksalaiset saavat ”Sippen pureman.”
Huoli vanhusten huonosta kohtelusta on noussut meidän kaikkien mieleen viime aikojen uutisten vuoksi. Tällä kertaa huoli on syntynyt joidenkin yksityisten hoivapalvelujen vuoksi, aikaisemmin taas julkisten palvelujen toiminnan vuoksi. Olemme joutuneet pohtimaan omia näkemyksiämme siitä, millaista hoivaa ihminen tarvitsee tai ansaitsee elämän loppuvaiheessa ja miten sitä pitäisi tarjota. Ikävät uutiset tuntuvat toisinaan niin pahalta, että haluamme sulkea niiltä silmämme ja korvamme.
Olet saattanut joskus kuulla lauseen ”Eihän siellä kaupungissa edes tunneta naapureita”, kun puhutaan yhteisöllisyydestä, välittämisestä ja naapuriavusta. Onko todellakin niin, että kaupungeissa ei juuri naapureita tunneta eikä naapuriapua anneta? Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan niissä parissakymmenessä Yhdessä kotikulmilla -hankkeessa mukana olevassa taloyhtiössä, joiden asukkaisiin ja arkeen olemme tutustuneet vajaan kahden vuoden aikana Helsingissä ja Kotkassa.