Muistisairaus voi vaikuttaa paljonkin harrastuksiin ja ihmissuhteisiin. Tilalle voi tulla jotain uutta. Muistisairas kaipaa turvallisuutta, ja vertaistuen saaminen vastaa ymmärretyksi tulemisen tarpeeseen.
Lokakuisena torstaina S-marketien pihoilla ympäri Pohjois-Karjalaa nähtiin poikkeuksellisen paljon vipinää, kun ikäihmiset kymmenessä kunnassa kokoontuivat ulkoilemaan, jumppaamaan ja vaihtamaan kuulumisia. Käynnissä oli valtakunnalliseen vanhustenviikkoon sisältyvä iäkkäiden ulkoilupäivä.
Päätän tehdä kokeen. Googlaan kolmen kotiani lähimpänä olevan ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikön nettisivut ja etsin tietoa, miten pääsisin vapaaehtoiseksi ulkoiluavuksi. Ei tuloksia. Jokaisen yksikön nettisivuilla kerrotaan, että läheiset voivat vapaasti osallistua talon toimintaan. Esittelyiden mukaan vapaaehtoiset järjestävät erilaista ohjelmaa, mutta missään ei kerrota, miten vapaaehtoiseksi pääsee.
Muistisairaus muuttaa elämää monin tavoin. Muutokset ovat erityisen radikaaleja silloin, kun sairaus kehittyy työiässä. Tuore väitöstutkimukseni osoittaa jatkuvuuden kokemisen rikkoutuvan aivan sairauden alusta alkaen, mutta sitä voi säilyttää tunnistamalla muutoksia ja niiden herättämiä tarpeita.
Maailman terveysjärjestö WHO on huhtikuussa 2025 julkistanut globaalin ikäsyrjintää koskevan mittarin. Tämä ”Ageism Scale” pyrkii kuvaamaan, miten ikäsyrjivät asenteet ja päätökset näkyvät eri maissa. Suomeksi skaalaa ei ole vielä saatu, onhan aikaa julkistamisesta kulunut vasta hitunen.
”Elämä on matka, hyppy tuntemattomaan. Kun alusta se alkaa, päättyy pääteasemaan. Ei korteista, ei tähdistä voi aikaa ennustaa. Et kohtalolle velkaa jää. Se ottaa, minkä saa.”
Valtakunnallista Koiranpäivää juhlitaan vuosittain 24.4., jolloin koiranomistajia kannustetaan kertomaan ja näyttämään, miten viettää hyvää elämää koiran kanssa.
Hyvä uni tukee sekä aivojen että mielen hyvinvointia. Uni puhdistaa aivoja, auttaa käsittelemään tunteita ja jäsentämään päivän aikana kertynyttä tietoa ja kokemuksia. Hyvin nukuttu yö virkistää ja palauttaa sekä vahvistaa kykyä selviytyä eteen tulevista haasteista ja vastoinkäymisistä.
Voimaa vanhuuteen -ohjelma täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Voimaa vanhuuteen -työtä tehdään rinnalla kulkien, eri sektoreita yhdistäen, toimijoiden ja iäkkäiden kokemusta kuullen sekä parhaaseen tietoon luottaen, kirjoittaa Elina Karvinen, Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjelmajohtaja vuosilta 2005–2019.
Liikunnasta tulee usein mieleen hikoilu, lihaskivut sekä taitojen tai välineiden puute. Liikettä voi kuitenkin kerryttää monella tavalla – myös arjen askareissa ja pienissä pätkissä. Arkiliikkuminen on tärkeää meille kaikille, mutta erityisen tärkeää terveyden ja toimintakyvyn kannalta se on heille, jotka eivät koe liikuntaharjoittelua itselleen mielekkääksi. Ikiliikkuja-viikko on hyvä hetki kannustaa iäkkäitä lisäämään liikettä arkeen.