Kyliemme ikäihmiset ovat reagoineet vallitsevaan koronatilanteeseen hyvin eri tavoin. Eräs ikäihminen soitti ja halusi kiittää postin kautta tulleesta kevättervehdyksestä. Hänen kohdallaan asiat olivat suhteellisen hyvin, sillä saman katon alla asuu pojan perhe. Näin onnekas tilanne ei kuitenkaan kaikilla ole. Olemme saaneet viestejä myös huonompiosaisilta, joille on kasaantunut monenlaisia ongelmia ja koronatilanne on vain pahentanut asioita. Yksinäisyys ja moniongelmaisuus raastaa ja eristää.
Yksi hankkeemme tärkeimmistä tavoitteista on ollut yksinäisyyden torjuminen. Olemme onnistuneet vastaamaan tuohon haasteeseen järjestämällä kylätaloilla säännöllisiä virkistyspäiviä jo noin puolentoista vuoden ajan. Kyselyiden perusteella 74 % vastaajista oli saanut uuden ystävän! Oli onni, että saimme yhdistettyä kyläläisiä ennen tätä karanteeniaikaa.
Virkistyspäivät siirtyivät verkkoon maaliskuussa
Kun koronaviruksen aiheuttama erikoistilanne alkoi, aiemmasta kokemuksestamme koulutusten järjestämisestä etäyhteyksien avulla oli suurta hyötyä. Esimieheni Merja Kaijan johdolla aloitimme etävirkistyspäivien suunnittelun. Sisällönsuunnittelu sujui luontevasti yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun Viretorin harjoittelussa olevien opiskelijoiden kanssa. Ikäinstituutin Voimaa etäjumpasta -hankkeesta saimme hyviä vinkkejä siihen, miten maallikko voi ohjata jumppaa netin kautta. Lisäksi Sippe-hankkeella on loistavia ikäihmisille suunnattuja hyvinvointiin liittyviä esitysmateriaaleja.
Monta haastetta toki tuli eteemme, ja niistä suurin oli palautekyselyistä saatu tieto, että puolella meidän ikäihmisistämme ei ollut tietokonetta tai älykännykkää. Mutta puolella kuitenkin oli, joten testasimme useampaa alustaa ja valitsimme niistä helppokäyttöisimmän.
Enemmän on ollut hyvää kuin haasteita. Olemme saaneet linjoille useita ikäihmisiä, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet etäyhteyksiä. Hankkeemme toinenkin tavoite, opettaa ikäihmisille etätaitoja, on siis toteutunut. Tästä on hyvä jatkaa niin etänä kuin toivottavasti syksyllä vielä paikan päälläkin.
Kevättervehdys lähti liikkeelle huhtikuussa
Olemme lähettäneet lähes kaikille virkistyspäiviin osallistuneille kevättervehdyskirjeen ja -kortin. Niissä kerroimme mitä tukea ja apua meiltä on saatavana. Tervehdyksellä olemme halunneet tuoda viestin maaseudun ikäihmisille, että ”Olette meille tärkeitä, emme ole unohtaneet teitä”. Ajatus tästä kirjeestä tuli yhdeltä kylän vapaaehtoiselta ja nyt kirjeitä on lähtenyt matkaan jo melkein 700 kappaletta.
Kirjeen lähettämisen jälkeen olemme saaneet useita koskettavia puheluita, joissa on kiitelty iloa tuottaneesta viestistä. Eräs sanoi, että ”toteutus saa arvosanan 10+”. Puheluiden päätteeksi on kiitelty, että kuuntelimme. Oli tullut toiveikkaampi mieli ja vähemmän yksinäinen olo. Puheluja varten olimme koostaneet listan asioista, jotka olivat tärkeitä kartoittaa kotona selviytymisen kannalta.
Olemme suunnitelleet jatkavamme hankkeemme virkistyspäiviä kesälomakauden jälkeen. Syyskauteen on kuitenkin varauduttava useammalla vaihtoehtosuunnitelmalla. Mitä jos tapaamiset ovat edelleenkin kiellettyjä? Jatkammeko samaa etävirkistyspäivä–linjaamme? Entä jos ”terveimmät” ikäihmiset saavat jo kokoontua, onko reilua järjestää vain heille toimintaa? Miten käy niiden, joiden karanteeni jatkuu? Mielestäni he ovat juuri se ryhmä, joka tarvitsee eniten hankkeemme toimia. Parhaassa tilanteessa pystyisimme huomioimaan molemmat osapuolet.
Kampanja käyntiin
Olen miettinyt pitäisikö perustaa kampanja, jossa haastamme ”ei-karanteenissa” olevia kyläläisiä huomioimaan uusilla turvallisilla tavoilla naapurissa asuvat ikäihmiset. Pian koululaiset saavat tavata toisiaan, voisivatko esimerkiksi he ”kesätöinään” mennä pienellä joukolla ilahduttamaan turvallisen etäisyyden päähän ikäihmisten pihalle tai ikkunan taakse, vaikka musiikkiesityksen voimin.
Ja mikä tärkeintä, meillä jokaisella on omat ikääntyneet läheisemme ja naapurimme. Soitetaan heille säännöllisesti ja kysytään mitä kuuluu ja tarvitsevatko he apua. Yritetään myös kannustaa heitä pitämään erityisesti jalkojen lihasvoima kunnossa esimerkiksi kävelemällä luonnossa tai päivittäisellä jumpalla. Jokaisen ihmisen on hyvä tuntea itsensä tarpeelliseksi – osoitetaan siis ikääntyneille läheisille, että tarvitsemme heitä edelleen. Psykologi Pirkko Lahti on oivaltavasti kehottanut ikäihmisiä olemaan myös itse aktiivisia, eikä vain jäämään odottelemaan toisten soittoja. Hän kertoo, ettei ihmissuhteissa juuri koskaan mene vastavuoroisuus tasan; on ihmissuhteita, joissa saa enemmän ja taas niitä, joissa itse on tukijan roolissa.
Toiveeni on, että pian löydetään turvallinen rokote koronavirusta vastaan ja saamme luotettavaa tietoa, miten voimme kohdata toisemme turvallisesti. Haastan nyt jokaisen laittamaan luovuutensa valloilleen. Ei unohdeta ikäihmisiä, taistellaan heidän oikeuksiensa puolesta saada monenlaista virkistystä ja apua jokaiseen päivään!
Kevätterveisin,
Satu Iljo, projektipäällikkö, Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön – hanke
Tuemme ikäihmisten hyvää elämää kylillä ja maaseudulla tuomalla lähelle matalan kynnyksen virkistyspäiviä. Kylien asukkaat saavat mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyden kokemuksia, vertaistukea, sekä tietoa ja ohjausta aiheista, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sisällöt suunnitellaan yhdessä ikäihmisten ja kylätoimijoiden kanssa.
https://www.pohjois-savonkylat.fi/tutustu-hankkeisiimme/ikaihmiset-kiinni-lahiyhteisoon/