Toimintakyky – mitä, miksi, milloin?
Ikäinstituutti ja Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry järjestivät 14.3.2014 seminaarin aiheesta ”Toimintakyky – mitä, miksi, milloin?” Seminaari käsitteli toimintakyvyn arviointia ja tukemista eri näkökulmista. Yhtenä tarkoituksena oli pohtia arviointi- ja tukimallien soveltamista käytännön vanhustyöhön. Ikäinstituutissa on toteutettu noin 10 vuoden ajan toimintakyvyn arviointi- ja tukiohjelmaa. Seminaarissa koottiin yhteen sen keskeisimmät tulokset ja julkistettiin Pertti Pohjolaisen toimittama raportti Ajatuksia toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen. (Tilaa julkaisu täältä)
Ikäinstituutin vanhempi tutkija Pertti Pohjolainen sai kunnian vastaanottaa ensimmäisen Gerontologian mukin, jonka luovutti Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Kirsi.
Pertti Pohjolaisen esityksessä summattiin Ikäinstituutin toimintakyvyn laaja-alaisen arvioinnin ohjelmaa. Yhteenvedossaan Pertti totesi, että Laato-ohjelman lähtökohtana on ollut toimintakyvyn ymmärtäminen laaja-alaisesti. Hankkeessa on korostunut ikäihmisen kokemus omasta elämästään ja prosessimainen eteneminen. Laato-ohjelma soveltuu sekä huonokuntoisten ja iäkkäiden että suhteellisen hyväkuntoisten ihmisten toimintakyvyn arviointiin. Käytetyt mittaukset soveltuvat eri väestöryhmien toimintakyvyn arviointiin.
Kommenttipuheenvuorossaan emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä totesi, että laaja-alainen toimintakyky lähestyy toimijuusnäkökulmaa, mutta kyse on kuitenkin erilaisesta käsite/teoriagenrestä. Toimijuuden tarkastelukulmana on yksilö arjessaan ja elämäntilanteissaan.
Tutkija Tommi Sulander Ikäinstituutista pohti esityksessään toimintakyvyn arvioinnin metodologisia kysymyksiä.
Miina Sillanpään säätiön tutkimuspäällikkö Merja Kurki tarkasteli psyykkistä toimintakykyä ja käsitystä itsestä sekä ympäröivästä maailmasta.
Helsingin yliopiston tutkija Mika Simonen hauskutti yleisöä vertauksella, että sosiaalinen toimintakyky on kuin kättelyä: se ei synny ilman kumppaneita eikä sen ilmenemistä voi määritellä yksinään.
Tutkija Arto Tiihonen kysyi, miksi kokemuksia pitää ymmärtää? Hän jakoi kokemukset neljään kategoriaan (elämyskokemus, identiteettikokemus, osallisuuskokemus, toimijuuskokemus) ja pohti kokemuksellisuuksien laatua ja perustaa.
Iltapäivän puheenjohtaja Suvi Fried esitteli aluksi kaksi tohtoriopiskelijoiden puheenvuoroa.
Johanna Eronen käsitteli ulkona liikkumisen esteitä ja toimintakykyä. Elina Vaara kertoi Tervaskannot-tutkimuksesta esityksessään Vanhoista vanhimmat: fyysinen toimintakyky ja ikä.
Lehtori Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta esitteli IKKU-hankkeen havainnointiaineiston tuloksia otsikolla Ikääntyneiden toimintakyky ja toimijuus kuntoutusprosessissa.
Erikoistutkija, evp, Heikki Heinonen kertoi Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeen toimintamallista, jossa toimintakykyä arvioidaan ja tuetaan yhteistyöllä.
Ikäinstituutin toimialapäällikkö Elina Karvinen esitteli Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa ja tutkittua tietoa käytännössä.
Lopuksi toiminnanjohtaja Päivi Tiittula Käpyrinteen palvelutalosta kertoi toimintakyvyn arvioinnista laitos- ja kotikuntoutuksessa.