Siirry sisältöön

Missä olet Suomen ikäystävällisin kunta?

Kuva: Liisa Takala.

Kuva: Liisa Takala.

Lapinjärven pieni kunta ilmoitti jo vuosia sitten, että se on ihmislähtöinen ja ikäystävällinen. Amsterdam,  Brisbane, Manchester ja monet muut suuret kaupungit ovat tehneet suunnitelmia ikäystävällisyyden toteuttamiseksi ja askel kerrallaan toteuttaneet niitä.

Ikäystävällisyyden toteuttaminen kunnissa ei ole  hyväntahtoista puuhastelua vaan järkevää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen politiikkaa. Sen taustalla on myös kustannuslaskelmia, jotka osoittavat ikäystävällisyyteen investointien kannattavuutta.

Esimerkiksi sopii lonkkamurtumien ehkäisy, joka on lähes yksinomaan iäkkäiden ongelma ja jota voidaan varsin tehokkaasti ehkäistä iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelulla.  Kahden lonkkamurtuman hoito maksaa saman verran kuin  yksi päätoiminen liikunnanohjaaja ohjaamaan voima- ja tasapainoharjoittelua ryhmille joka päivä vuoden ajaksi. Lopputuloksena syntyy myös muuta hyvinvointia kuin vain lonkkamurtumilta välttymisiä.

Ikäystävällisyydessä  ei ole kyse vain kaikkein iäkkäimpien asukkaiden tarpeisiin vastaamisesta vaan toimista, joilla on merkitystä kaiken ikäisille vauvasta vaariin, murkkuikäisestä isomummiin. Ydinasioita ovat asenne, yhteistyö, tiedon hyödyntäminen ja  toimintaperiaatteista päättäminen. Asenne on asukkaiden kuuntelua jo silloin, kun tehdään maankäytön suunnitelmia, asemakaavoja tai päätetään viheralueista tai palveluista. Kuuntelu voi säästää aikaa ja rahaa, kun suunnitelmat ovat asukkaiden näkökulmasta toimivia ja hyväksyttäviä.

Esteettömyys on ikäystävällisyyden periaatteista keskeisimpiä. Ongelma ei läheskään aina ole se, etteikö esteettömyyttä osattaisi toteuttaa vaan se, että koko asiaa ei ajatella. Jos periaatteena on, että asukkaita kuunnellaan, avautuvat esteettömyyden tarpeet ja ratkaisut hyvissä ajoin. Näin  suunnittelijan tai käytännön toimeenpanijan osaaminen karttuu ja työn palkitsevuus kasvaa. Kunnan kamreeria taas ilostuttaa se, että asukkaat voivat toimia itsenäisesti elämässään.

Kun kirjoitan tätä, vietetään vuosittaista Pride-viikkoa, joka juhlii sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuutta. Ikäystävällisyys on yhdenvertaisuuden juhlaa iän näkökulmasta. Juhlasta tulee hyvää arkea, kun kunnassa asukkaat kohtelevat toisiaan kunnioittaen keskinäisistä erilaisuuksista huolimatta.  Myös kaikkein vanhin asukas näkyy kylän raitilla tai kaupungin kaduilla ja hänen on siellä mukavaa ja turvallista kulkea. Leikkipuistossa voivat myös eri-ikäiset aikuiset harjoittaa taitojaan ja olla yhdessä. Julkinen tila kuuluu kaikille ja on suunniteltu sen mukaisesti.

Ikävaikutusten arviointi kannattaa ulottaa kunnan päätöksenteon yhdeksi läpäiseväksi periaatteeksi. Jos päätöksenteossa jokin ikäryhmä unohtuu jatkuvasti tai heidän tarpeitaan käsitellään vuodesta toiseen vain jostain kapeasta näkökulmasta, voi lopputulos olla sekä huono että kallis. Iäkkäät ovat muutakin kuin vanhuspalveluiden asiakkaita.

Mistä löytyy Suomen ikäystävällisin kunta? Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa Ikäinstituutilla on ollut tilaisuus edistää yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia pitkälti yli sadan kunnan kanssa. Kunnan eri toimialat ja paikalliset järjestöt ovat tämän työn myötä tiivistäneet yhteistyötään ja iäkkäät asukkaat ovat kertoneet, mitä muutoksia kunnassa tarvitaan, jotta arkiliikkuminen sekä voiman ja tasapainon harjoittelu onnistuu silloin, kun toimintakyvyssä on jo pulmia. Näissä kunnissa iäkkäiden liikuntaryhmiä on aikaisempaa enemmän, ja niitä vetävät ammattilaiset sekä vertaiset ovat saaneet lisää osaamista. Ennen kaikkea iäkkäiden kunto on parantunut erityisesti voimaharjoittelun myötä.

Iäkkäiden asukkaiden yhteisöllisyyttä omalla asuinalueellaan ja naapurustossa olemme päässeet vahvistamaan kuudessa kaupungissa. Ikäinstituutti on vienyt ikä- ja muistiystävällisyyttä eteenpäin myös asumisessa ja palveluissa pienten kuntien kanssa. Mielen hyvinvointi on se perusta, johon päivittäinen elämämme rakentuu. Yhden kaupungin sivistystoimi on lähtenyt viemään paikallisten kansanterveysjärjestöjen ja Ikäinstituutin kanssa iäkkäiden mielen hyvinvoinnin edistämistä käytännön toimina eteenpäin.

Kiinnostusta ikäystävällisyyden kehittämiseen on kaikissa kunnissa asukkaiden ikärakenteiden eroista huolimatta. Tätä heijastelee se, että olemme saaneet jokaiseen Manner-Suomen maakuntaan perustettua kuntien oppimisverkostot, joissa vaihdetaan kokemuksia iäkkäiden terveysliikunnasta.

Jokaisella kuntapäättäjällä on jatkuvasti tilaisuus toimia ikäystävällisesti. Se tapahtuu tekemällä kolme kysymystä.  Onko iäkkäillä kuntalaisilla ollut mahdollisuus kertoa nyt valmisteltavan tai päätettävän asian vaikutuksista heidän elämäänsä? Toteutetaanko ratkaisut niin, että esteettömyys voi toteutua? Miten päätökset edistävät myös kaikkein iäkkäimpien kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä?

Oma äänestyslippuni Suomen ikäystävällisimmästä kunnasta menee kunnalle, jossa iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys ymmärretään ja sen eteen tehdään vaikuttavia ratkaisuja yhdessä asukkaiden ja paikallisten järjestöjen kanssa. Kun talous on erityisen tiukalla, toimet iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat myös julkiselle taloudelle kannattavia. Ikäinstituutti tarjoaa puolueille ja paikallisille päättäjille käyttöön osaamisensa ikäystävällisen politiikan toteuttamiseen.

johtaja, Päivi Topo
Ikäinstituutti