Iän myötä monen pyöräily vähenee. Pyöräily on kuitenkin varsin turvallinen ja helppo tapa ylläpitää kuntoa. Uudet keksinnöt helpottavat vaikkapa polvi- tai tasapainovaivoista kärsivän polkemista.
Pyöräily vähenee jo 50-vuotiailla
Pyöräily vähenee merkittävästi, mitä vanhemmaksi tullaan. Lähes kolmasosa yli 50-vuotiaista ei käytä pyörää lainkaan, ja yli 65-vuotiaista määrä on jo 44 prosenttia. Osalla taustalla on fyysisiä esteitä, mutta monella kysymys voi olla turvallisuuden tunteen heikkenemisestä tai vaikkapa liikkumistarpeiden muutoksesta.
Ikäihmisten kannattaisi kuitenkin tarttua pyörää sarvista. Pyöräily edistää kestävyys- ja lihaskuntoa sekä tasapainoa. Sen merkittävin etu moneen muuhun liikuntamuotoon on helppous: pyörällä asioiden hoitaminen on samalla liikuntaa. Liikennemuotona se on taas edullinen, kohtalaisen nopea erityisesti taajamissa eikä se vaadi ajokorttia. Pyöräily ei myöskään rasita niveliä, vaikka painoa olisi enemmänkin. Pyöräily tarjoaa myös kaikille aisteille hienoja kokemuksia: mikä olisikaan upeampaa kuin pyörälenkki kuunnellen lintujen laulua, luonnon tuoksuja haistellen ja maisemia ihaillen.
Turvallisuus on parantunut merkittävästi
Liikenneympäristömme muuttuu onneksi koko ajan turvallisemmaksi ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat enemmän kuin puolittuneet kahdessa vuosikymmenessä. Alentuneet taajamanopeudet ja parantunut liikenneympäristö ovat olleet suurimpia tekijöitä hyvän kehityksen taustalla. Pyörän selkään hyppäämistä ei kannata siis turhaa pelätä.
Omaan turvallisuutensa voi vaikuttaa
Ikääntynyt voi vaikuttaa omaan turvallisuutensa pyöräillessä. Alkoholi on ylivoimaisesti suurin riskitekijä ja sen vaikutukset vahvistuvat iän myötä. Noin kolmasosassa vakavista pyöräilijöiden kaatumisista polkija on ollut päihtynyt.
Sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien kannattaa aloittaa pyöräily rauhallisesti ja varoa liiallista rasitusta ylämäissä. Sähköavusteinen pyörä tarjoaa tähän erinomaisen avun.
Katujen ja maanteiden ylitykset kannattaa tehdä rauhassa ja tarvittaessa vaikka pysähtyä tarkkailemaan muuta liikennettä. Erityisesti jos kuuloon ei voi enää luottaa, niin pään pitää kääntyä risteystilanteissa riittävästi.
Liikennesäännöt kannattaa myös kerrata. Toisaalta kannattaa muistaa, että erityisesti pyörätien ja ajoradan väistämissääntöjä ei osaa kuin joka kolmas suomalainen. Eli vaikka itse osaisi säännöt, niin ei kannata luottaa siihen, että muut ne hallitsisivat.
Yksi riski on ostoskassin roikottaminen ohjaustangossa. Heiluva kassi menee helposti eturenkaan pinnojen väliin voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden. Pyörä kannattaakin varustella korilla tai pyöräilylaukuilla. Myös reppu toimii hyvänä kuljetusvälineenä. Pyörälaukut ovat pyörän hallittavuuden ja tasapainon kannalta paras ratkaisu, sillä niissä pyörän painopiste laskeutuu alemmas.
Oikea pyörä oikeaan käyttöön
Myös pyörämalli vaikuttaa turvallisuuteen ja ylipäätään pyöräilyn mukavuuteen. Matalarunkoiset pyörät helpottavat kyytiin nousemista ja kolmipyörät mahdollistavat liikkumisen, vaikka tasapainon kanssa olisi ongelmia. Sähköavusteiset pyörät helpottavat polvi- ja sydänvaivoista kärsivää ja pidentävät merkittävästi pyöräiltävissä olevia matkoja. Sähköavusteisuus tarjoaa ikuisen myötätuulen. Suosittelen kokeilemaan!
Pyörää hankkiessa kannattaa kiinnittää huomioita sen kokoon. Pyörän rungon tulee olla oikean kokoinen. Liian suuri pyörä on hankala hallita ja liian pieni taas voi johtaa huonoon ajoasentoon ja kolotuksiin polkiessa.
Pyöräilyn ilo on mahdollista kaikille
On toki ihmisiä jotka eivät voi enää itse pyöräillä. Mutta onneksi me joilla jalat toimivat, voimme tarjota pyöräilyn iloa heillekin: tanskalaislähtöisessä Pyörällä kaiken ikää –toiminnassa ikäihmisiä viedään ulkoilemaan sähköavusteisilla riksapyörillä. Pyöräliiton koordinoimana Pyörällä kaiken ikää on levinnyt jo lähes viidelle kymmenelle paikkakunnalle Suomessa. Pyöräilyn ilosanomaa voi jakaa siis vapaaehtoistyössäkin!
Matti Koistinen, toiminnanjohtaja, Pyöräliitto