Vanhuksen koti keskellä kaupunkia-tiivistelmä

Tommi Sulander, Jessica Nisén, Sirkkaliisa Heimonen, Pertti Pohjolainen, Elisa Virkola, Elina Karvinen ja Riitta Koivula:

Vanhuksen koti keskellä kaupunkia. Kyselytutkimuksen tulokset.

Raportteja 4/2009. Helsinki: Ikäinstituutti.

Ikäinstituutissa meneillään oleva Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vanhuksen koti keskellä kaupunkia -projekti (2008-2010) keskittyy ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä perusraportti liittyy projektissa tehtyyn postikyselytutkimukseen, jolla on selvitetty kaupungissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden toimintakykyä, arkiselviytymistä ja toimintaa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.

Syksyn 2008 tutkimusta varten poimittiin väestörekisteristä otos, joka sisälsi kaikki Helsingin keskustan Kampinmalmin alueella kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet henkilöt (N=1981). Kyselylomake postitettiin lokakuussa ja vastaamatta jättäneille lähettiin syksyn aikana kaksi uusintakyselyä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1395 henkilöä, 456 miestä ja 939 naista (vastausaktiivisuus 71 %).

Lähes puolet vastaajista kokee terveytensä vähintään melko hyväksi. Hyvän terveyden kokeminen heikkenee iän myötä sekä miehillä että naisilla. Vastaajien yleisimpiä raportoituja sairauksia ovat kohonnut verenpaine, kaihi ja selän kulumavika. Miehet raportoivat lisäksi sepelvaltimotaudista ja naiset nivelrikosta. Naisilla sairaudet ovat jonkin verran yleisempiä vanhemmilla vastaajilla. Myös päivittäistä toimintaa rajoittavat oireet yleistyivät iän myötä niin miehillä kuin naisilla.

Onnellisuus ja elämästä kiinnostuneisuus on yleistä sekä miehillä että naisilla. Vaikka ne vähenevät iän myötä, yli puolet vanhimmista vastaajista kokee olevansa vähintään melko usein onnellisia ja elämästä kiinnostuneita. Koettu elämänlaatu heikkenee ja turvattomuuden sekä yksinäisyyden kokeminen lisääntyy iän myötä.

Viimeisen vuoden aikana terveellisiä elintapamuutoksia on tehty etenkin kasvisten ja rasvojen käyttöön liittyen. Reilu kolmannes sekä miehistä että naisista ilmoittaa syövänsä vihanneksia tai juureksia päivittäin. Hedelmien tai marjojen päivittäiskäytöstä raportoi kolmannes miehistä ja lähes puolet naisista. Alkoholinkäyttö sekä raittiuden että viikkokulutuskertojen mukaan tarkasteltuna vähenee iän myötä.  Alle kymmenesosa vastaajista on tupakoitsijoita. Miehistä ja naisista yhtä moni ilmoittaa tupakoivansa. Puolet tupakoivista naisista on satunnaistupakoitsijoita.

Yli puolet vastaajista raportoi kävelevänsä ulkona vähintään puoli tuntia ainakin neljästi viikossa. Viheralueilla vähintään neljästi viikossa aikaa viettävänsä raportoi kolmasosa miehistä ja reilu neljäsosa naisista. Noin neljännes miehistä ja viidennes naisista ilmoittaa harrastavansa vähintään neljä kertaa viikossa sellaista liikuntaa, joka aiheuttaa hengästymistä ja hikoilua. Kävelyaktiivisuus sekä kunto- ja viheralueliikkuminen vähenevät iän myötä.

Toimintakyvyn osalta vastaajilla on eniten vajeita liittyen liikkumiskykyyn. Toimintakyky heikkenee selvästi iän myötä kaikkien toimintakyvyn osa-alueiden mukaan. Raskaampaa fyysistä toimintaa edellyttävät tehtävät sujuvat miehiltä hieman naisia paremmin. Päivittäistä apua läheiseltä saavia miehiä on enemmän kuin naisia. Päivittäisen avun saanti lisääntyy iän myötä. Käytetyistä palveluista tai etuuksista yleisimpiä ovat siivouspalvelu ja kuljetuspalvelu, joiden käyttö yleistyy iän myötä. Myös koettu palveluiden lisätarve yleistyy iän myötä.

Asumismuodon mukaan yksin asuvat raportoivat hieman vähemmän hyvästä koetusta terveydestä verrattuna jonkun kanssa asuviin. Koettu elämänlaatu, onnellisuus ja elämästä kiinnostuneisuuden kokemukset ovat hieman paremmalla tasolla jonkun kanssa kuin yksin asuvilla. Yksinäisyys on selvästi yleisempää yksin asuvilla. Vihannesten tai juuresten ja osin marjojen tai hedelmien syönti on yleisempää jonkun kanssa kuin yksin asuvilla. Yksin asuvista huomattavasti harvempi saa päivittäistä apua läheiseltä verrattuna jonkun kanssa asuviin.

Koulutuksen ja rahojen riittämisen mukaan tarkasteltuna, hyvä koettu terveys on yleisempää paremman aseman omaavilla. Nivelrikko ja selän kulumavika ovat hieman yleisempiä niillä naisvastaajilla, joilla rahojen riittävyys on heikompi. Onnellisuus ja elämästä kiinnostuneisuus on hieman yleisempää ja yksinäisyys harvinaisempaa korkeamman koulutustason ja rahojen riittävyyden omaavilla. Koulutuksen ja rahojen riittävyyden mukaan paremmassa asemassa olevat miehet pitävät useammin yhteyttä läheisiin ihmisiin.

Vihannesten päivittäiskäyttö on yleisempää korkeamman koulutustason ja rahojen riittävyyden omaavilla. Sekä miehillä että naisilla alkoholinkäyttö on yleisempää ja miehillä tupakointi on harvinaisempaa paremmassa asemassa olevilla. Toimintakyky on niin liikkumiskyvyn kuin muiden perustoimintojen mukaan tarkasteltuna parempi korkeamman koulutuksen ja paremman rahojen riittävyyden omaavilla. He myös käyttävät useammin siivouspalveluja. Kuljetuspalvelutuen ja kunnallisen kotihoidon käyttö on yleisempää matalamman aseman omaavilla. He myös kokevat tarvitsevansa useammin lisää palveluita.

Avainsanat: ikääntyneet ihmiset, terveys, toimintakyky, elämänlaatu, elintavat, arkiselviytyminen.