Pertti Pohjolainen, Arto Tiihonen, Mika Simonen & Katri Takala:
Toimintakyvyn laaja-alainen arviointi ja tuen lähtökohdat - tutkimus Hämeenkyrön pitkäaikaistyöttömistä
Raportteja 1/2009. Helsinki: Ikäinstituutti.
Tässä raportissa kuvataan Hämeenkyrön pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen lähtötilanne. Projekti oli osa Stakesin (nykyisin THL) koordinoimaa valtakunnallista hanketta, joka toteutettiin vuosina 2007-2009.
Lähtötilanteessa selvitettiin pitkäaikaistyöttömien terveydentilaa, toimintakykyä ja elintapoja. Näiden tulosten perusteella annettiin suosituksia tukiohjelmiksi, joilla pyrittiin edistämään toimintakykyä ja terveyttä sekä lisäämään elämänlaatua ja työllistymismahdollisuuksia. Kehittämishankkeen tulokset ja vaikutukset esitetään myöhemmin ilmestyvässä loppuraportissa. Alkumittauksiin osallistui 114 henkilöä (59 miestä ja 55 naista). Miesten keski-ikä oli 46.5 vuotta (vaihteluväli 26-62) ja naisten 48.1 vuotta (vaihteluväli 23-62). Miehistä suurin osa ( 55 %) oli naimattomia. Naisilla yleisin siviilisäädyn luokka oli naimisissa olevat (31 %). Yleisin koulutustaso sekä miehillä että naisilla oli kansakoulu tai peruskoulu. Noin neljäsosa kohdejoukosta oli suorittanut toisen asteen tutkinnon.
Miehistä 40 % ja naisista 33 % piti terveydentilaansa vähintään hyvänä. Huonoksi tai erittäin huonoksi terveydentilansa arvioi 15 % miehistä ja 26 % naisista. Työkykyindeksin mukaan työkyky oli huono 19 %:lla miehistä ja 22 %:lla naisista. Miehistä 40 % ja naisista 22 % piti fyysisistä toimintakykyään hyvänä tai erittäin hyvänä. Vastaavat luvut psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osalta olivat jonkin verran suurempia.
Noin kaksi kolmasosaa sekä miehistä että naisista tupakoi. Alkoholia käytti 84 % miehistä ja 64 % naisista. Liikuntaa päivittäin ilmoitti harrastavansa 27 % miehistä ja 36 % naisista. Lähes kaikki söivät vähintään yhden lämpimän aterian päivässä. Naiset söivät vihanneksia tai juureksia ja marjoja tai hedelmiä useammin kuin miehet.
Miehet saivat lihasvoimamittauksissa ja kuuden minuutin kävelyssä parempia tuloksia kuin naiset, kun taas naiset olivat miehiä notkeampia. Pitkäaikaistyöttömistä oli lihavia (painoindeksi 31 tai enemmän) 31 % miehistä ja 42 % naisista. Heikentynyt toimintakyky näkyi ennen muuta kestävyystyyppisissä toiminnoissa.
Tutkittavien sosiaalinen toimintakyky oli itsearvioinnin sekä haastattelijan ja mittaajan arviointien perusteella hyvä. Naisten sosiaalinen toimintakyky oli hieman parempi kuin miesten. Sosiaalisen toiminnan tavoitteet liittyivät ensisijaisesti yhteydenpitoon ja ihmissuhteisiin.
Iloa tuottavista toiminnoista hahmottui kuva, jossa painottuivat yksin tehtävät harrastukset. Maaseutumaisesta elämäntyylistä saattavat puuttua mahdollisuudet sosiaalisiin harrastuksiin.
Tutkittu ryhmä poikkesi samanikäisistä hämeenkyröläisistä siinä, että iloa tuottavat sosiaaliset suhteet jäivät tässä ryhmässä vähäisiksi.
Toimintakykyä ylläpitävien tavoitteiden tarkastelu osoitti, että reilu kolmannes vastaajista piti "työllistymistä" tärkeimpänä yleisenä tavoitteenaan. Toinen kolmannes asetti itselleen "terveyteen ja hyvinvointiin" liittyviä tavoitteita. Toimintakyvyn kohentamisen ja työllistymisen kannalta tarkasteltuna kohdejoukko voitiin jakaa neljään ryhmään: työllistymisryhmä, osa-aikatyö/vapaaehtoistoimintaryhmä, terveys/toimintakykyryhmä ja eläkeryhmä. Näille ryhmille suunniteltiin erilaisia tukiohjelmia.
Avainsanat: terveys, työttömyys, toimintakyvyn arviointi, työkykyindeksi, elintavat