TIIVISTELMÄ
Pertti Pohjolainen:
Terveys, toimintakyky ja terveyselämäntyyli kahdessa maaseutukunnassa.
Raportteja 2/2005. Ikäinstituutti, Helsinki.
Tutkimuksessa, joka oli osa Iästä 55-projektia, kuvattiin kahden maaseutukunnan väestön terveyttä, fyysistä toimintakykyä, terveyselämäntyyliä ja harrastuksia sekä niiden yhteyksiä sosiodemografisiin tekijöihin. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 55-69-vuotiaat hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset. Heistä otettiin 780 henkilön otos, joka jaettiin sukupuolittain ja ikäryhmittäin (55-59-, 60-64- ja 65-69-vuotiaat) kuuteen ryhmään. Nuorin ikäryhmä oli syntynyt 1943-47, keskimmäinen 1938-42 ja vanhin 1933-37. Tutkimukseen osallistui 562 henkilöä eli osallistumisprosentti oli 72. Hämeenkyröläisiä tutkituista oli 427 (miehiä 205 ja naisia 222) ja viljakkalalaisia 135 (miehiä 63 ja naisia 72).
Kuntien välisessä vertailussa viljakkalalaiset miehet saivat lähes kaikissa fyysisen toimintakyvyn mittauksissa parempia tuloksia kuin hämeenkyröläiset miehet. Sen sijaan naisten kodalla tilanne oli toisinpäin. Hämeenkyröläisillä naisilla fyysinen toimintakyky oli parempi kuin viljakkalalaisilla naisilla. Terveydentilassa, terveyselämäntyylissä ja harrastuksissa kuntien 55-69-vuotiaiden asukkaiden välillä ei ollut eroja.
Lähes puolet miehistä ja noin 40 % naisista arvioi terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi ja vain hieman yli 10 % piti terveyttään huonona tai erittäin huonona. Ikäryhmien välillä ei ollut olennaisia eroja miehillä eikä naisilla. Ilmoitettuja (lääkärin toteamia) pitkäaikaissairauksia oli noin kahdella kolmasosalla tutkituista. Ikäryhmittäiset erot olivat todettavissa sekä miehillä että naisilla.
Miehistä noin 40 % ja naisista lähes 50 % arvioi, että heidän liikuntakykynsä oli ainakin jonkin verran huonontunut. Naisilla liikuntavaikeudet lisääntyivät siirryttäessä nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin. Merkittävä terveysongelma tutkitussa aineistossa oli lihavuus, sillä yli kolmasosa tutkimukseen osallistuneista oli ylipainoisia (painoindeksi 30 tai enemmän)
Monissa fyysisen toimintakyvyn testeissä näkyivät ikäryhmien väliset erot, vaikka iän vaihteluväli oli vain 15 vuotta. Selkeimmin ikäryhmät erosivat toisistaan lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta mittaavissa toiminnallisissa testeissä sekä kestävyyttä kuvaavassa kuuden minuutin kävelytestissä. Miehet saivat parempia tuloksia kuin naiset voimamittauksissa ja kävelytestissä. Naiset taas olivat miehiä notkeampia, ja heillä oli parempi tasapaino kuin miehillä. Taustatekijöistä siviilisääty, koulutus ja tulot olivat yhteydessä moniin fyysistä toimintakykyä kuvaaviin muuttujiin sekä miehillä että naisilla. Naimisissa olevat, paljon koulutusta saaneet ja hyvätuloiset pärjäsivät toimintakykytesteissä parhaiten.
Tupakointi oli yleisintä 55-59-vuotiaiden miesten keskuudessa. Heistä 28 % poltti säännöllisesti. Vanhimmissa ikäryhmissä tupakoivia oli hieman alle 20 %. Naisten tupakointi oli vähäistä. Alkoholia käytti suhteellisen säännöllisesti noin 75 % miehistä ja lähes puolet naisista. Miehistä oli raittiita eri ikäryhmissä 5 – 10 %. Naisista nuorimmassa ikäryhmässä raittiita oli 9 %, mutta kahdessa vanhimmassa raittiiden osuus oli lähes 25 %. Tutkituista 25- 30 % harrasti ns. terveysliikuntaa (hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa useita kertoja viikossa). Miehistä noin viidesosa ja naisista hieman vähemmän ei harrastanut liikuntaa juuri lainkaan ja muilla liikunta oli kevyttä kävelyä muutaman kerran viikossa. Nukkumisvaikeuksia oli noin kolmasosalla miehistä ja yli 50 %:lla naisista. Siviilisääty oli yhteydessä terveyselämäntyylin osa-alueisiin miehillä. Naimissa olevat miehet söivät terveellisemmin, tupakoivat vähemmän ja harrastivat enemmän liikuntaa kuin naimattomat, lesket ja eronneet. Sosio-ekonomiset tekijät (koulutus ja tulot) eivät tässä tutkimuksessa juurikaan liittyneet terveyselämäntyylin osa-alueisiin.
Suosituimpia harrastuksia olivat hyötyliikunta, lukeminen ja kuntoliikunta. Tyypillinen naisten harrastus oli käsityöt tai askartelu. Miehet taas osallistuivat naisia aktiivisemmin järjestötoimintaan. Ainoat selkeät ikäryhmäerot olivat miehillä lukemisessa ja naisilla kuntoliikunnassa sekä kulttuuriharrastuksissa. Miehillä lukeminen lisääntyi siirryttäessä nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin. Naisilla taas kuntoliikunta ja kulttuuriharrastukset vähenivät vanhempiin ikäryhmiin mentäessä. Sosiodemografiset tekijät olivat yhteydessä harrastustoimintaan. Naimissa olevat miehet osallistuivat harrastuksiin aktiivisemmin kuin naimattomat, lesket tai eronneet. Naisilla vastaavaa siviilisäätyeroa ei ilmennyt. Enemmän koulutusta saaneet ja hyvätuloiset osallistuivat aktiivisemmin harrastustoimintaan kuin vähän koulutusta saaneet ja pienituloiset.
Tutkimus osoitti, että joillakin väestöryhmillä (esimerkiksi yksin elävät miehet, ylipainoiset naiset) on suuri vaara sairastua mm. verenkiertoelimistön tauteihin tai diabetekseen. Erityisesti näille riskiryhmiin kuuluville pitäisi kohdistaa terveysneuvontaa ja erilaisia interventioita, kuten liikuntaohjelmia.
Avainsanat: maaseudun ikääntyvä väestö, fyysinen toimintakyky, terveydentila, terveyselämäntyyli, harrastukset.