TIIVISTELMÄ
Pertti Pohjolainen, Arto Tiihonen, Mika Simonen, Katri Takala & Tommi Sulander:
Pitkäaikaistyöttömien terveys, toimintakyky ja elintavat - Hämeenkyrön kehittämishankkeen tuloksia
Raportteja 5/2009. Helsinki: Ikäinstituutti.
Hämeenkyrön pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT-projekti) tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää interventio-ohjelmien merkitystä terveyden, toimintakyvyn, elintapojen ja harrastusten kannalta. Raportissa kuvataan edellä manituissa tekijöissä seurantavuoden aikana tapahtuneita muutoksia.
Kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset hämeenkyröläiset työnhakijat. Projektin alkaessa mukana oli 115 henkilöä. He olivat iältään 23-62-vuotiaita. Toimintakyvyn alkumittauksiin osallistui 109 ja loppumittauksiin 76 henkilöä (40 miestä ja 36 naista). Miesten keski-ikä oli tutkimuksen alkaessa 45.8 vuotta ja naisten 47.8 vuotta. Tutkimusmenetelminä olivat haastattelu ja toimintakyvyn mittaukset.
Alkumittaukset tehtiin syksyllä 2007 ja loppumittaukset syksyllä 2008. Interventio-ohjelmaan sisältyviä työ- ja toimintakykyä tukevia toimenpiteitä olivat työtoiminta, ravintoryhmä, päihderyhmä, sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä ja liikuntaryhmä. Näihin toimintoihin osallistuivat lähes kaikki kehittämishankkeessa mukana olleet pitkäaikaistyöttömät.
Koettu terveydentila ei juurikaan muuttunut seurantavuoden aikana. Sen sijaan kiinnostavaa oli, että loppuhaastattelussa 30 % piti terveydentilaansa hyvänä työelämän kannalta ajateltuna, kun vastaava luku alkuhaastattelussa oli vain 16 %. Mittauksiin perustuva fyysinen toimintakyky ei muuttunut vuoden seuranta-aikana lukuun ottamatta kuuden minuutin kävelyä naisilla. Siinä keskiarvotulos huononi jonkin verran. Elintapojen osalta merkittäviä muutoksia tapahtui vain ruokatottumuksissa. Marjojen ja hedelmien sekä juuresten ja vihannesten syönti lisääntyi seuranta-aikana etenkin miesten keskuudessa.
Fyysisistä tavoitteista loppuhaastattelussa nousivat tärkeimmiksi kunnosta huolehtiminen ja laihduttaminen. Tavoitteissa havaitut muutokset tukivat PTT-projektin yleistavoitetta terveyden ja toimintakyvyn merkityksen lisäämisestä.
Loppukeskustelussa todettiin asioiden monen työttömän kohdalla edenneen positiiviseen suuntaan. Työllistymisessä ja työtoiminnassa saavutettiin niitä tavoitteita, joita hankkeen alussa asetettiin. Ravinto- ja liikuntatottumuksissa tapahtui terveyden kannalta edullisia muutoksia.
Pitkäaikaistyöttömät olivat kiinnostuneita omasta terveydentilastaan ja terveystarkastuksia pidettiin tärkeinä. Projektin tuloksilla on suuri merkitys työttömien palveluja kehitettäessä ja arvioitaessa heidän yksilöllisiä palvelutarpeitaan.