Kotorinne 2000-projekti

TIIVISTELMÄ

Pertti Pohjolainen, Sirpa Hiltunen & Arja Salonen:

Kotorinne 2000-projekti. Toimintatutkimuksen eteneminen Kotorinteellä. Seurantahaastattelu ja loppuarviointi.

Raportteja 2/2003.
 

Kotorinne 2000-projekti tarkoituksena oli kehittää  Hämeenkyrössä sijaitsevan vanhustentalo Kotorinteen toimintaa. Kehittämisen kohteena olivat erityisesti asumiseen ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Asuminen määriteltiin tässä tutkimuksessa varsin laajana käsitteenä, jolloin siihen sisältyi mm. asuinympäristö, naapurisuhteet ja palvelujen saatavuus. Vertailutalona oli suunnilleen saman kokoinen, toinen hämeenkyröläinen vanhustentalo, Tupala.

Tässä raportissa verrataan toisiinsa vuosina 1999 ja 2001 tehtyjen Kotorinteen ja Tupalan asukkaiden haastattelujen tuloksia. Vuoden 1999 haastatteluun osallistui 70 asukasta  (Kotorinteeltä 48 ja Tupalasta 22) ja osallistumisprosentti  koko aineistossa oli 83. Haastattelussa selvitettiin asukkaiden taustatiedot (sukupuoli, ikä,  siviilisääty, koulutus, ammatti), terveydentila, toimintakyky ja terveyskäyttäytyminen.Vuoden 2001 haastatteluihin, jotka tehtiin samalla lomakkeella kuin kaksi vuotta aikaisemmin osallistui 57 asukasta (Kotorinteeltä 37 ja Tupalasta 20). Osallistumisprosenti oli 66.

Tulokset osoittivat, että kahden vuoden aikana talojen asukkaiden elinoloissa ja elämässä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Tupalan asukkaiden kohdalla tosin ilmeni joitakin toivotun suuntaisia muutoksia, vaikka tämän talon asukkaat eivät olleet varsinaisesti toimenpiteiden kohteena. Kotorinteen asukkaiden terveydentila oli heikentynyt, mutta Tupalassa asuvien parantunut seuranta-aikana. Liikuntaa harrastettiin Kotorinteellä jonkin verran enemmän kuin Tupalassa. Erityisesti huomionarvoista oli kotivoimistelun lisääntyminen Kotorinteellä. Muussa harrastustoiminnassa ei ollut tapahtunut olennaisia muutoksia seuranta-aikana. Asumisoloihin ja asuinympäristöön oltiin molemmissa taloissa yleensä tyytyväisiä. Kotorinteellä asuminen oli juuri toimintatutkimuksen kehittämiskohteena. Asumisolot koettiinkin Kotorinteellä paremmiksi kuin Tupalassa. Seuranta-aikana tyytyväisyys asuinoloihin Kotorinteellä edelleen lisääntyi, kun taas Tupalassa muutos tapahtui päinvastaiseen suuntaan.

Tutkijan, henkilökunnan ja asukkaiden välisten yhteisten keskustelujen perusteella päädyttiin  asukastoimikunta perustamiseen. Sen ensijaisena tehtävänä on puuttua Kotorinteellä ilmeneviin epäkohtiin. Toimikunnan, joka koostuu sekä henkilökunnan että asukkaiden edustajista, tehtäviä ovat mm. virkitystoiminan kehittäminen,  asumisviihtyvyyden lisääminen ja yleensä asukkaiden esittämien toiveiden toteuttaminen olemassa olevien resurssien puitteissa.

Avainsanat: toimintatutkimus, vanhustentalon asukkaat, asuinympäristö, toiminnan kehittäminen.