TIIVISTELMÄ
Jere Rajaniemi ja Anneli Sarvimäki:
Ikäihmisten kokemuksia kotiinkuntoutuksesta. Helsingin kaupungin kotiinkuntoutusyksiköiden arviointia. Raportteja 1/2005. Ikäinstituutti, Helsinki.
Ikäinstituutti ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto toteuttivat vuosina 2004 ja 2005 arviointitutkimuksen, jossa arvioitiin kokonaisvaltaisesti kahden, sosiaaliviraston alaisen kotiinkuntoutusyksikön toimintaa. Yksi arviointitutkimuksen osakokonaisuuksista oli kuntoutusyksiköistä kotiutuneiden ikäihmisten teemahaastattelut. Haastattelut ja niiden analyysin toteutti Ikäinstituutti.
Haastattelujen tarkoituksena oli kerätä kokemuksellista tietoa arjen sujumisesta kuntoutusjakson jälkeen. Keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa, miten ikääntyneet asiakkaat olivat kokeneet kuntoutusjakson ja mitä merkitystä kuntoutuksella oli ollut heidän kotona selviytymiselleen. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kuntoutukseen osallistuneiden ikäihmisten kotona. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin ja ne nauhoitettiin litterointia ja analyysia varten. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä.
Haastateltavia oli yhteensä 17 (14 suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä). Miehiä oli kaksi ja loput olivat naisia. Vanhin haastateltava oli 92-vuotias ja nuorin 75-vuotias. Kuntoutusyksikössä vietetty aika oli haastateltavilla keskimäärin kaksi kuukautta.
Haastatteluaineistosta oli hahmotettavissa yhdeksän teemaa, joiden ympärille haastateltavien puhe luontevasti kietoutui. Nämä teemat olivat osittain samanlaisia ja osittain erilaisia kuin haastattelurungon kuusi teemaotsikkoa. Teemoista kahdeksan liittyi ikäihmisten arjen kannalta keskeisiin aiheisiin ja yksi kotiinkuntoutukseen.
Tässä raportissa kuvatussa analyysissä keskityttiin erityisesti kuntoutuksen teemaan (ikäihmisten kokemukset kuntoutusyksikössä vietetystä ajasta). Kuntoutusjaksoon liittyvä puhe jaettiin analyysissä kahdeksaksi alateemaksi: 1) Kuntoutusjakso/sairaalajaksot, 2) Kuntoutusosasto, 3) Ohjelma osastolla (vapaa-ajan ohjelma), 4) Hoitajat ja henkilökunta, 5) Muut asukkaat, 6) Kuntoutusharjoitteet, 7) Kuntoutuksen vaikutus ja 8) Kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutuksesta puhuessaan haastateltavat antoivat myös palautetta kuntoutusyksiköstä ja saamastaan hoidosta. Annettu palaute oli pääosin positiivista: haastateltavat olivat tyytyväisiä kuntoutusyksikössä viettämäänsä aikaan. Mainitut negatiiviset asiat olivat yleensä yksittäisiä, eivätkä niinkään kokemusta kokonaisvaltaisesti kuvaavia asioita.
Kuntoutukseen liittyvä puhe viritti myös ideoita jatkopohdinnoille. Tällaisia jatkopohdintoihin ja hoidon kehittämiseen soveltuvia aiheita ovat mm. seuraavat: oikeaan ja väärään paikkaan sijoitettujen asiakkaiden merkitys yksiköiden hoidon kehittymiselle; perushoidon, kuntouttavan työotteen ja varsinaisen kuntoutuksen välinen suhde; kodinomaisuuden ja laitosmaisuuden välinen jännite. Tärkeää on myös miettiä, millä tavoin kuntouttavaa toimintaa voidaan jatkaa kotiutumisen jälkeen ja miten kuntoutumista voidaan ylipäätänsä tukea ikäihmisten arjessa.
Avainsanat: ikäihmisten kuntoutus, kuntoutusyksiköt, ikäihmisten arki, kotona asumisen tukeminen.