Liikunta ja ulkoilu

Lihasvoima on seniorin tärkeä eläkevakuutus

Pian 30 vuotta sitten tein tärkeän havainnon lihasvoimasta, kun kiersin nuorena lääkärinä vuodeosastoilla. Jos potilas oli pitänyt huolta kunnostaan, hän pääsi liikkeelle vakavankin sairauden jälkeen. Sen sijaan seniori, jolla oli jo alkujaan heikot lihasvoimat, jäi usein petipotilaaksi. Sain ahaa-elämyksen. Lihasvoimaharjoittelu, oma harrastukseni, ja sitä tukeva optimaalinen ja terveellinen ravitsemus on lääke näille ihmisille.

Vie vanhus ulos – ulkoilusta jokaisen perusoikeus

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistävät iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä, hidastavat tai kokonaan ehkäisevät monia sairauksia ja vähentävät niistä aiheutuvia haittoja sekä parantavat itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Liikunta myös parantaa ikääntyneiden unen laatua ja unirytmiä, ruokahalua ja ravitsemustilaa, psyykkistä hyvinvointia sekä edistää osallisuutta yhteiskuntaan.

Koiran rooli ihmisen parhaana ystävänä saa uusia muotoja

Vetoavasti ja lempeästi suoraan silmiin katsova valkoinen koira lähestyy häntä rennosti heiluen ja kerjää silitystä. Kädet uppoavat pehmeään turkkiin ja silittäjä henkäisee mielihyvästä yhtä aikaa koiran kanssa. Käytäntö osoittaa tutkimustiedon oikeaksi; koiran silittäminen alentaa verenpainetta, rentouttaa ja hidastaa sydämen sykettä.

Pitäisikö liikkumiseen motivoitua?

Tuntuuko, että joka tuutista tuuppaa tietoa liikunnasta? Media rakastaa toisaalta vaaraviestejä ja toisaalta helpotusta lupaavia vinkkiviestejä. Viestien takana on ajatus, että muutoksen – tässä tapauksessa liikunnan lisäämisen – tärkein voima on kansalaisten motivaatio. Käyttäytymistieteilijöille on selvää, että motivaation rooli muutoksissa on lopulta melko pieni. Tarvitaan myös kykyä ja ennen muuta ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Eri elämänvaiheissa näiden rooli ja merkitys vaihtelevat. Ihmistä liikuttavat monenlaiset tekijät – usein itsestä riippumatta.

Arkisen liikkumisen lannistus ja kannustus

Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Ihmisten liikkumattomuus ja huono yleiskunto käyvät todella kalliiksi valtiolle, kunnille ja työnantajille, mutta ennen kaikkea liikkumattomuus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä yksilölle. Arkiliikunnan avulla on mahdollista lisätä liikkumista kaikkien ikäryhmien arkeen, ilman että liikunnasta tulee erillinen suoritus ja aikasyöppö. Asuinympäristöllä on keskeinen merkitys arjessa liikkumisen kannustimena.

Luonto tuo iloa ikääntyneen arkeen ympäri vuoden

Luonnon myönteisistä vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin on puhuttu runsaammin jo toistakymmentä vuotta. Luonto ja sen tarjoamat hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet todella ansaitsevatkin tulla noteeratuksi. Tutkimustieto luontoympäristön hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on tavoittanut suomalaiset hienosti – kiitos median, lukuisten kehittämishankkeiden sekä koulutuksen ja palvelujen ajan hermolla pysymisen. Tiedon lisääntyminen ja sen myötä palvelujen kehittyminen on parantunut ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia päästä luontoon.

Rör dig tryggt – stå stadigt

Många av oss har i vår bekantskapskrets äldre som har fallit eller som är rädda för att falla. Fallolyckor är vanliga: ungefär var tredje hemma boende över 65-åring faller årligen. Även om fallolyckor ökar med åldern, hör de inte till det normala åldrandet utan är vanligen ett tecken på en försämrad funktionsförmåga och hälsa. Det positiva är att man effektivt kan förebygga fallolyckor genom att påverka de faktorer som ökar risken för att falla. Motion är det viktigaste enskilda sättet att förebygga fallolyckor. I Hangös lokala Ikiliikkuja- projekt har man utvecklat en verksamhetsmodell för att förebygga fallolyckor bland äldre.

Pyöräily on yhtä juhlaa

Korona uudisti juhlat. Ei laulettu 70-vuotispäiviä yhdessä, ei juhlittu 50v. riemuylioppilaita. Pyöräiltiin juhlat. Syntymäpäiväjuhla oli 70km pyöräretki, ylioppilasjuhlia muisteltiin pyöräillen 50km vanhoja koulumatkan ja lapsuuden reittejä ja kahdeksas eläkevuosi alkoi 88km pyöräilyllä.